tammikuu 2010

Picasso-aiheisen tiedon lähteellä

Juha Ilvas |

Kun lupauduin kokoamaan Valtion taidemuseon uuteen museoammatilliseen verkkolehteen joitakin näkökulmia Picasson taiteen tutkimuksesta tai mahdollisuuksista Suomessa, niin tiesin itseni tuntien tästä seuraavan ongelmia. Tiesin löytäväni monia kiinnostavia ja aikaa vieviä kysymyksiä, runsauden pulan. Muutamasta sivusta tuleekin äkkiä kymmeniä, Picasso-artikkelista Picasso-sivusto. Taidehistoriallisen tiedon hankinta on ollut aina kiinnostukseni kohteena ja olen huomannut, ettei kaikki ole itsestään selvää eikä helppoa tutkijoillekaan. Miten tutkia kansainvälistä Picassoa ja hänen vaikutuksia suomalaiseen taiteen? Mitä etuja tai rajoitteina kotimaamme tuo tähän?

En ole erityisesti Picasson taiteen tutkija, mutta olen tähän selontekoon liittänyt joitakin jo aiemmin julkaistuja havaintojani. Yksittäisten taiteilijoiden perustutkimus nostaa edelleen esiin oleellisia Picassoon liittyviä ajan ja paikan kysymyksiä, sillä paljon on vielä löytämättä.

Picasson ja suomalaisen taiteen suhteita ovat käsitelleet Olli Valkonen, Salme Sarajas-Korte ja viimeksi Leena Ahtola-Moorhouse. He kaikki ovat tehneet pitkän taidehistorioitsijan päivätyön toimiessaan eri tehtävissä Ateneumin taidemuseossa ja Suomen Taideakatemian Näyttely- ja tiedostusosastolla / Kuvataiteen keskusarkistossa. Minä puolestani olen ollut ”pätkätyöläisenä” Ateneumissakin, mutta tällä hetkellä olen Kuvataiteen keskusarkiston äänitearkiston tutkijana, viimeistä kuukautta ennen eläkeikää. Samat Valtion taidemuseon tarjoamat lähdeaineistot ovat edelleen ulottuvilla, mutta entisestään laajentuneina ja digitaalisin höystein rikastuneena.

Olisi kiehtovaa tehdä taidehistoriallinen tutkimus taiteellisen maun muutoksista ja Picasson asemasta 1900-luvun Suomessa. Taiteellisen maun muutokset vaikuttavat myös taidehistorian tutkimukseen, mutta myös tutkimuksen edellytykset ja mahdollisuudet vaikuttavat kirjoitettuun taidehistoriaan. Moninaisissa lähtökohdissaan laaja-alaiseksi muotoutuva tutkimus edellyttää myös varovaisuutta, sillä kaikki vaikutussuhteelta näyttävä ei ole tullut Picassolta, vaikka ensi silmäyksellä näin voisikin ajatella – ei kaikki kubismikaan ole Picassosta.

Maailma on niin avara – tiedonhaun tuskaa

Tiedonhaku on digitaalisen ajan ja www-sivujen myötä helpottunut ja nopeutunut, mutta aikaa kuluu ennen kuin pääsee julkaisua lukemaan. Kansalliskirjaston FENNICA-tietokanta kattaa Suomessa ilmestyneen kirjallisuuden ja Helsingin yliopiston kirjastojen HELKA-tietokanta kertoo mm. mitä on taidehistorian oppiaineen kirjastossa tai mitä Museoviraston kirjastossa. HELKAn kautta avautuvat monet yliopistojen tietokannat. Nämä ja monet muut löytyvät Kansalliskirjaston / Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta (http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/ kokoelmat.html).

Valtion taidemuseon kirjaston tietokanta Kirjav@n on hyvä lähtökohta taidehistorialliselle tutkimukselle (http://kirjava.fng.fi/.) Valtion taidemuseon kirjastossa on jo pitkään koottu Suomalaisen kuvataiteen bibliografiaa, jonka edistymistä on ilo seurata Kirjav@n sivuilta Verkkopalveluna valmistuva bibliografia tulee sisältämään aineistoa 1800-luvulta 1960-luvulle, mutta se saa jatkokseen samoilta sivuilta löytyvän Nykytaiteen virtuaalikirjaston. Valtion taidemuseon kirjaston, Kuvataiteen keskusarkiston ja kolmen museon www-sivuista muodostuu erinomainen kokonaisuus. Aikanaan syntyy suomalaisen kuvataiteen tutkimuskeskus kirjastoineen, näyttelyluettelokokoelmineen, lehtileikekokoelmineen, taidehistoriallisine asiakirjakokoelmineen, kuva-arkistoineen ja AV-tietokannan dokumentteineen.

Kirjav@ ja siihen liittyvä Nykytaiteen virtuaalikirjasto tarjoavat jo nyt monia tutkimuksen apuvälineitä. Kiasman tutkijakirjaston sivuilta löytyy linkkien kokoelma, joilta pääsee moniin hyödyllisiin osoitteisiin. Ainoa huono asia on, että osa linkeistä johtaa maksullisille sivuille, mutta Valtion taidemuseon henkilökunta voi kyllä käyttää niitä ilmaiseksi omilta päätteiltään. Seuraavassa lähemmin joistakin avautuvien linkkien mahdollisuuksista. Kotikoneella hakiessa tutkija oppii pian, mitkä tietokannat ovat maksullisia, mitkä vaativat rekisteröitymistä ja mitkä ovat vapaassa käytössä.

ARTbibliographies Modern (ABM) on hyvä työkalu Picasson aikakauden tutkimukseen. Tämä johdattaa myös suuren maailman ja kansainvälisten tietokantojen laajuuteen. ABM tarjoaa vuodesta 1974 lähtien abstraktit artikkeleihin, näyttelyluetteloihin, esseisiin, kirjoihin, väitöskirjoihin ym. ARTbibliographies Modern hiljentää jo tutkijan innokkuutta, sillä Picasso-sanalla hakutuloksia löytyy yhteensä 6548 kpl! Ja muutaman päivän kuluttua luku oli kasvanut jo 6 567 kpl:een (28.10.2009). Bibliografian listaamista nimikkeistä on väitöskirjoja 69 kpl, kirjoja 669 kpl ja lehtiartikkeleita 4 994 kpl.

Valtion taidemuseon kirjastossa ovat CD-ROM -levykkeillä taidehistorian muutkin keskeiset bibliografiat. Taidehistorian bibliografioista tärkein on Bibliography of the History of Art (BHA) 1990–1999 / Centre National de la Recherche Scientifique, Institut de l’Information Scientifique et Technique; The Getty Art History Information Program, 1999. Tietokanta on tärkeä myös siksi, sillä Valtion taidemuseon kirjaston vastaava tietoasiantuntija Irmeli Isomäki on vuosikaudet kirjoittanut sinne suomalaisen taidehistorian bibliografiaa, tiivistelmiä ja abstrakteja sekä kirjoista että artikkeleista.

BHA:ssa yhdistyivät sen edeltäjät Repertoire International de la Litterature de l’Art (RILA), International Repertory of the Literature of Art 1975–1989, The J. Paul Getty Trust, 1996, ja RAA, Répertoire d’Art et d’Archéologie 1973–1989, The J. Paul Getty Trust, 1996. Nämä kaikki kolme ovat käytössä kirjaston yleisöpäätteillä. Samat bibliografiat löytyvät myös Helsingin yliopiston kirjastosta. Yhteistyönsuhteiden ja taloudellisen tilanteen vuoksi BHA on jäänyt vuodesta 2007 lähtien vain J. Paul Getty Trustin ylläpitoon ja se kulkee nimellä International Bibliography of Art (IBA) – ks. http://www.getty.edu/research/conducting research/bha/.

Kansainvälisen taiteen mittava tutkimuskeskus Getty Research Institute (GRI) – http://www.getty.edu/research/ – on erinomainen opettaja suomalaiselle etätutkijallekin. Haettaessa Picasso-viitteitä GRI CatalogPLUS antoi 3 086 tulosta, joiden otsikot on luetteloitu säilytyspaikkojen mukaisesti. Oheisessa kuvassa alimpana näkyy Research Library Catalogin viitetietokannan nimikkeissä on 2 720 otsikkoa, joista suuri osa on viitteitä tutkomuskokoelmiin, valokuvakokoelmiin, yksityisiin arkistoihin ja taiteilijakirjekokoelmiin. Tietokannassa on monia haku- ja lajitteluperiaatteita, joilla pääsee suoraan asian ytimeen. Kaikkea voi tilata eri kirjastoista tutkittavaksi Getty Research Instituten tiloihin kahden viikon toimitusajalla.

USA:ssa kaikki on niin suurta – ja suuri on Washingtonissa oleva The Library of Congress. Library of Congress Online Catalog – http://catalog.loc.gov/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First – antoi Picasso-hakusanalla 2524 viittausta erilaisiin nimikettä (28.10.2009). Näihin kohdistuen voi tehdä erilaisia rajauksia. Ja löytyihän sieltä yksi suomalainenkin: Picasso ja Kubismi Suomessa. Retretti 25.5.–28.8.1994 = Picasso and Cubism in Finland. Published/Created: Punkaharju: Taidekeskus Retretti, [1994]. Näyttelyluettelossa julkaistua Olli Valkosen artikkelia ”Kubismista Suomessa” (s. 135–140) ei ole mainittu, mutta The Library of Congress tuntee kuusi muuta Valkosen julkaisua. Yksi näistä on hänen väitöskirjansa Maalaustaiteen murros Suomessa 1908–1914. Uudet suuntaukset maalaustaiteessa taidearvostelussa ja taidekirjoittelussa, (1973).

Library of Congress Online Catalog nosti esiin tuon ainoan suomalaisen esimerkin myötä tutkijalle sopivan hakusanayhdistelmän “Picasso, Pablo, 1881–1973 – Influence – Exhibitions”. Tästä hakusanasta aukesivat linkit 15 otsikkoon.
Otan esille neljä Picasson taiteen vaikutuksiin liittyvästä kirjallisuudesta, joiden pohjalta voisi lähteä tekemään jatkotutkimuksia:

Regards complices, hommage á Picasso = Sharing views, tribute to Picasso. Paris, Somogy, c2003
(93 p., ill. some col.; 24 cm)

Picasso and American art, Michael FitzGerald with a chronology by Julia May Boddewyn.
New York, Whitney Museum of American Art, New Haven, in association with Yale University Press, c2006 ( 400 p., ill. some col.; 32 cm)

Picasso, Klee, Miró – en de moderne kunst in Nederland 1946-1958 . [Samenstelling] Ludo van Halem, met medewerking van Klawa Koppenol, Rotterdam: NAi Uitgevers, c2006 (143 p., ill.; 28 cm)

Omaggio a Picasso. Milano, Mazzotta, c2006 (174 p., ill. chiefly col.; 24 cm)

Paljon suurta on paljon Euroopassakin. Mainittakoon tässä esimerkkinä saksalainen tietopankki Gemeinsamer Verbundkatalog (GVK ) – http://gso.gbv.de/xslt/DB=2.1/SET=2/TTL=1/ – josta löytyi 2 640 osumaa Picassolle, joista 2 580 kpl ja artikkeleita 31 kpl. Kaikesta saa erilaisia lajitteluja, esim. kielen mukaisesti. GVK:n listauksen mielenkiintoisiin anteihin lukeutuvat filmit ja videot, joita löytyi 16 kpl (viitattu (28.10.2009).

Koko taidehistoriallisen tutkimuksen maailma tulee vastaan perusteellisesta saksalaisesta näkökulmasta, kun menee osoitteeseen arthistoricum.net – Virtual Catalogue for Art History (http://www.arthistoricum.net/home/?L=1). Taidehistoriallisesta tutkimustietokannasta vastaavat Deutsche Forschungsgemeinschaft (DFG), Zentralinstitut für Kunstgeschichte in München, Universitätsbibliothek Heidelberg ja Institut für Kunstgeschichte der LMU München. Täältä voi tehdä hakuja 30 kirjaston tietokannasta oman valintansa mukaan (osa näistä vaatii salasanan). Esimerkiksi brittien keskeisin tietokanta National Art Library, Victoria & Albert Museum (London) tuo esiin 1217 osumaa ja Le catalogue de la bibliothèque des Arts décoratifs (Paris) 880 nimikettä.
Kansainväliseen kirjallisuuteen liittyvät kirjastotutkimukset onkin ehkä paras aloittaa juuri arthistoricum.netin kautta, sillä siihen linkittyvät myös monet yhteisluettelotietokannat. Ranskan 23 kansallisen kirjaston, Direction des Musées de France Catalogue collectif des bibliothèques des musées nationaux, joukossa ovat mm. Bibliothèque du Musée de l’Orangerie des Tuileries, Bibliothèque du Musée national Pablo Picasso ja Bibliothèque centrale des musées nationaux, Paris. Picasso-nimikkeitä on tarjolla ranskalaisten yhteistietokannassa 1 681 kpl. USA:n yhteistietokantana on The New York Art Resources Consortium (NYARC), joka koostuu kolmen museon kirjastotietokannoista. Brooklyn Museum, The Frick Collection, The Metropolitan Museum of Art ja The Museum of Modern Art tuovat hakusanalla ”Picasso” peräti 3 272 viitettä.

Kun kyllästyy kirjallisuusviitteiden abstraktioihin, niin tuntuu hyvältä lukea koko tekstinä julkaistun artikkelin digitaalisessa muodossa. Valtion taidemuseon kirjastossa on internetyhteyden kautta käytössä myös Art full text (H.W. Wilson Company), jolla tavoittaa Picassosta 3 582 nimikettä. Näistä artikkeleista 419 kpl on julkaistu kokonaan pdf- tai html-muodossa. Osassa on mukana alkuperäinen kuvitus, osassa ei. Joukossa on runsaasti akateemisia lähdeviitteillä varustettuja tutkimuksia julkaisuista, joita ei tavoita mistään maamme kirjastosta.

H.W. Wilson Companyn sivuilla on linkki myös Art Index Retrospective -viitetietokannan. Art Index oli keskeinen nykytaiteen bibliografia vuosina 1929–1984. Täältä löytyy taas tuhatlukuisesti Picasso-viitteitä. Kysymyksessä on maksullinen palvelu, mutta Art Indexin painetut vuosikerrat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta.

Ajankohtaisia tapahtumia voi seurata kokotekstien artikkeleina ilmaiskäytössä sivustolta FindArticles.com. Tähän yhdysvaltalaiseen tietokantaan on koottu artikkeleita yli 700 julkaisusta vuodesta 1998 lähtien. Taidelehtiä ei ole kovin runsaasti, mutta seurannassa ovat mm. Art Monthly ja Art in America. Viimeksi mainitussa on julkaistu peräti 134 Picassoa sivuavaa tai käsittelevää artikkelia vuodesta 1998 lähtien. Kaikkiaan Picasso-tekstejä on luettavissa tietokannassa 755 kertaa (viitattu 28.10.2009).

Kansainvälisten bibliografioiden selaileminen on uuvuttavaa, mutta opettavaista. Viimeistään tällöin tutkija havahtuu siihen, kuinka tärkeää on tehdä selvä tutkimusaiheen rajaus. Samalla voi vakuuttua, että Suomessa lienee parasta tutkia jotakin suomalaista tai suomalaiseen taiteeseen liittyvää kansainvälistä aihetta. Picasso ja suomalainen taide tuntuu edelleen hyvältä, joskin paljon työtä vaativalta aiheelta.

Kirjastotietokanta Kirjav@ kertoo ja asiasanoittaa

Taidehistorioitsijan polku kulkee museoissa, arkistoissa ja kirjastoissa. Valtion taidemuseossa kuvataiteen tutkijalle tärkeimmät tietokannat ovat taideteosrekisteri Muusa ja kirjastotietokanta Kirjav@. Kirjastotietokantaan on luetteloitu kirjojen ohella myös näyttelyluetteloiden suuri kokoelma ja se toimii myös tekeillä olevan Suomen taidehistoriallisen bibliografian koontiasemana.

Kun edellisessä puhuttiin monista kansainvälisistä tietokannoista, joiden varastoista löytyy tuhatlukuisesti Picassoon liittyvää kirjallista tutkimusaineistoa, niin suomalaisten lähtökohdat ovat vaatimattomat. Suomen eri humanististen alojen kirjastojen mahdollisuudet hankkia kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta ovat olleet hyvin rajallisia, ainakin taidehistoriassa.

Valtion taidemuseon kirjaston kokoelmatietokanta Kirjav@ on luonnollinen lähtökohta tutkittaessa Picasson taidetta Suomessa. Valittaessa kohdehenkilöksi Picasso haku Kirjav@sta tuotti 326 viitettä. Näistä kirjoja on 74 kpl, kokoelmajulkaisuja 49 kpl, näyttelyjulkaisuja 137 kpl, teosluetteloita 40 kpl ja artikkeleita eripainoksina aikakausjulkaisuista yms. 26 kpl. Jo julkaisutyyppien luokat osoittavat, että tietokanta on syntynyt taidehistoriallisen tutkimuskirjaston tarpeissa. Kaikki luvut eivät viittaa kuitenkaan uniikkeihin julkaisuihin. Kaksikielisessä maassa kahdella kielellä ilmestynyt julkaisu luetteloidaan kahteen kertaan, ja kolmannelle kielelle käännettynä tulee kolmas kerta lisää.

Edellisen Picasso-haun jälkeen tietokantaan on luetteloitu kolmella kielellä ilmestynyt Picasson näyttelykirja Picasso Helsinki. Mestariteoksia Pariisin Picasso-museosta, Ateneumin taidemuseo, 18.9.2009–6.1.2010 (Helsinki, Ateneumin taidemuseo, 2009). Kirjan kaikki artikkelit on kirjattu tietokantaan neljä kertaa, suomeksi kahdesti, sillä suomi on mukana kirjan molemmissa editioissa. Kirjan painosten kielinä ovat suomi–ruotsi ja suomi–englanti. Tämä on lisännyt tietokantaan yhdellä kertaa nelisenkymmentä nimikettä Picasson nimen indeksiin.

Picasso-nimikkeissä näyttelyluetteloiden suuri lukumäärä 137 kpl kertoo tietokannan painopistealueesta. Valtion taidemuseon kirjasto on tutkimuskirjasto, jonka tietokantaa Kirjav@an asiasanoitetaan täsmällisemmin ja luetteloidaan myös laajemmin henkilönimin verrattuna muihin kirjastoihin. Kirjojen ja näyttelyluetteloiden taiteilijanimet luetteloidaan kohdehenkilöinä, kokoomateosten kaikki artikkelit kirjoittajineen ja kohteena olevine taiteilijoineen luetteloidaan, mutta joskus myös lehtien artikkeleita on luetteloitu henkilönimineen. Tästä on ollut tutkijoille paljon hyötyä. Etenkin näyttelyluetteloissa esiintyvien taiteilijanimien aikaa vievä kirjaaminen on arvokas apu, vaikka tämä lisääkin hakutuloksissa osumien lukumäärää hyvin paljon.

Valtion taidemuseon kirjaston kokoelmissa on vain pieni osa maassamme ilmestyneestä taidehistoriallisesta kirjallisuudesta, mikä joskus tuntuu unohtuvan. Ulkomaista taidehistoriallista kirjallisuutta on monissa kirjastoissa itse asiassa enemmän, mutta sen löytäminen on joskus vaikeaa.

Kirjastojen yhteistietokantaa ei olemassa, joten tutkijan on käytävä lävitse lukuisia tietokantoja monine hakusanoineen. Suomen taidehistorian bibliografiaa ei vielä ole, mikä aiheuttaa edelleen suuren työmäärän. Suomen kirjallisuuden ja historian bibliografioita on tutkittava edelleen, aikakauslehtien indeksejä selattava ja hakeuduttava aiheeseen henkilö- ja paikallishistorian kautta – loputonta kirjojen, näyttelyluetteloiden ja lehtiuutisten tarkistamista.

Kun Kirjav@ssa tehdyn Picasso -haun 326 listauksen järjestää nousevasti, niin varhaisimmaksi kirjallisuusviitteeksi tulee Georg Paulin kirja I Paris nya konstens källa: anteckningar ur dagböcker och bref : Stockholm : Bonnier, 1915. Kirjav@n ansiot tulevat esiin kun kirjan luettelointia verrataan Helsingin yliopiston kirjastojen HELKA-tietokannan luettelointitapaan.

HELKA
Tekijä(t): Pauli, Georg.
Nimeke: I Paris : nya konstens källa : anteckningar ur dagböcker och bref / af Georg Pauli.
Aineisto: Kirja
Julkaistu: Stockholm : Bonniers, 1915.
Asiasana: taide — Pariisi — 1900-luku (ysa)
taiteilijat |z Pariisi –1900-luku (ysa)
VTM:n Kirjav@
Pääkirjaus: Pauli, Georg
Nimeke: I Paris nya konstens källa : anteckningar ur dagböcker och bref / af Georg Pauli
Julkaisutiedot: Stockholm : Bonnier, 1915
Ulkoasu: 261 s. : kuv. ; 24 cm
Kieli: swe
Sijoituspaikka: Taidehistoria Ranska Pauli
Luokitus: 709 ; 707
Alue: Ranska
Ajoitus: 1900–1910
Asiasanat: futurismi
kubismi
taide-elämä: Pariisi
Kohdehenkilöt:
Ballets Russes, ryhmä
Cézanne, Paul
Edelfelt, Albert
Gauguin, Paul
Gogh, Vincent van
Lhote, André
Picasso, Pablo
Puvis de Chavannes, Pierre

HELKA:an luetteloidun Georg Paulin kirjan löytää vain kirjoittajan nimellä, sillä luetteloinnissa ei ole käytetty kohdehenkilön nimiä, kuten esim. Picasso tai André Lhote. HELKA:ssa ei ole luetteloinnissa käytetty yhtäkään taidehistoriallista asiasanaa, joilla haun voisi tehdä. Kirjav@:ssa hakusanoina ovat ”futurismi, kubismi ja taide-elämä Pariisi”. Viime vuosina FENNICA ja HELKA -tietokannoissa on alettu käyttää aiempaa enemmän myös kohdehenkilön kenttää.

Picasson nimen ohella monet käsitteet ovat oleellisia hakusanoja. Picassoon liittyviä asioita etsitään useimmiten hakusanalla ”kubismi”, mutta vastaavia ovat mm. ”surrealismi” ja ”kollaasi”. Hakusana ”kubismi” nosti esiin Kirjav@sta 103 viitettä, joista yksi Georg Paulin kirjaa varhaisempi. Yhdysvaltalainen Arthur Jerome Eddy on kirjoittanut teoksen Cubists and Post-Impressionism (cop.1914), jossa on 245 sivua, 46 kuvasivua ja harvinaiset 23 värikuvalehteä. Eddy oli chicagolainen taiteenkerääjä, lakimies ja kirjailija, joka innostui Armory Show -näyttelyn 1913 myötä nykytaiteesta ja etenkin Kandinskyn abstraktista taiteesta. Hänen kubismia ja post-impressionismia käsittelevä kirjansa oli ensimmäisiä, joissa amerikkalaisille lukijoille esiteltiin ja selitettiin Euroopan modernismia.

Picasson taiteellinen ”pörssiarvo” ei riittänyt Eddyn silmissä hänen valintaan kirjansa värikuvitukseen, mikä oli todellinen harvinaisuus. Värikuvat alkoivat yleistyä taidekirjoissa vasta 1950-luvulla Skiran kirjasarjan myötä. Picasson teoksista oli mustavalkoisia kuvia, mutta värikuvan teoksistaan saivat mm. Kandinsky, Jean Herbin, Marcel Duchamp ja Jacques Villon. Arthur Jerome Eddyn kirja on esimerkki sellaisesta epookkia käsittelevästä kirjasta, jonka lukuisat taiteilijanimet eivät siirry Kirjav@n kohdehenkilöiksi. Toinen vastaava on Olli Valkosen väitöskirja Maalaustaiteen murros Suomessa 1908–1914… (1973), jota ei myöskään tavoita kirjastotietokannasta Picasson nimellä.

Sama käytäntö on ollut muissakin kirjastoissa vastaavien, jotakin ilmiökenttää tai ajanjaksoa käsittelevissä kirjoissa. En ole löytänyt mistään suomalaisesta, enkä lukuisista ulkomaisistakaan tietokannoista Picasso-sanahaulla viitettä kubismin historian ensimmäiseen merkittävään kirjaan, Albert Gleizesin ja Jean Metzingerin kirjaan Du ”cubisme” (1912). Kirja on itse asiassa rariteetti Suomessa, sillä sitä ei löydy Helsingin julkisista kirjastoista. Åbo Akademin kirjastosta se löytyi kirjoittajan sukunimellä, mutta ei edes hakusanalla ”kubismi”, vaikka sana on nimessä. Kirjassa julkaistiin Picasson tuotannosta vain yksi teos, Le guitariste, jolla ei ollut vuosilukua kuten ei muillakaan kirjan taideteoksilla. Omista kubistisista maalauksistaan Gleizes ja Metzinger kyllä julkaisivat kumpikin viisi kuvaa.

Franco Russolin kirjassa L’opera completa di Picasso cubista (1981) teoksesta on värikuva teoksesta Le guitariste (1911–12, värikuva XXVIII). Ohessa oleva kuvapari tuo esiin myös sen, kuinka mahdotonta oli edes yrittää ymmärtää Picasson taidetta tai kubismin tavoitteita mustavalkoisen kuvan pohjalta. Picasso ja Georges Braque, Picasson taiteellinen aseveli avantgarden rintamalla, olivat molemmat näihin aikoihin analyyttisessa kubismissa kaikkein abstrakteimmillaan. Picasson maalaus olisi kaivannut värikuvan vuonna 1914.

Teksti • Juha Ilvas, vs. erikoistutkija, Kuvataiteen keskusarkisto


Yksi kommentti