tammikuu 2010

Taidemuseoalan eri professiot

Anna-Maria Wiljanen |

Taidemuseoalalla on monia eri professioita, jotkut hyvin tunnettuja, toiset hieman tuntemattomampia. Tämän sarjan tarkoituksena on nostaa esiin eri ammattiryhmiä, joista ensimmäisenä ovat vuorossa Ateneumin taidemuseon museoregistraattorit Kristina von Knorring ja Maria Lilja.

1. Mitä museoregistraattorin toimenkuvaan kuuluu?
Kristina: Tästä aiheesta voisi kirjoittaa kirjan. Museoon saapuvat lainat, kotimaan ja ulkomaan lainat kokoelmista, uudet talletukset ja palautukset talletuksesta sekä näyttelylainat talletuksesta kuuluvat työtehtäviimme. Vuonna 2008 edellisen lukumäärä oli kaikkiaan 1 422 kun vuonna 2007 oli 835 ja vuonna 2006 puolet pienempi 392. Näiden lisäksi tehtäviimme kuuluvat myös maastavientiluvat ja asiantuntijalausunnot. Periaatteessa museoregistraattoreiden toimenkuvaan kuuluu teoksen matka pisteestä A pisteeseen B ja takaisin pisteeseen A ja kaikki tällä välillä tapahtuvat asiat.

Maria: Tällaisia asioita ovat sopimusten, vakuutusten ja kuljetusten organisointi sekä lainat, talletukset ja näyttelyt. Toimimme yhteistyössä näyttelykuraattoreiden, amanuenssien, näyttelytekniikan ja museojohtajan kanssa.

Kristina: Teosten tiedotus, järjestelyt, museotekniikka, varasto ja kuljetukset ovat meidän vastuulla. Huolehdimme siitä, että kaikki tapahtuu valvotusti ja turvallisesti. Hallinnollisten asioiden lisäksi toimimme myös näyttelyassistentteina. Olemme kuraattorin ’oikea käsi’.

2. Miten ja milloin päädyit museoregistraattoriksi?
Kristina: Olen koulutukseltani taidehistorioitsija. Tulin oppaaksi Ateneumin taidemuseoon vuonna 1991. Vuonna 2000 työskentelin museon infopisteessä ja sen jälkeen palveluesimiehenä. Vuonna 2005 toimin hetken museojohtajan assistenttina, minkä jälkeen aloitin museoregistraattorin työt.

Maria: Minäkin olen koulutukseltani taidehistorioitsija. Aloitin työni Ateneumin ystävät ry:n yhteyshenkilönä vuonna 1998. Tämän jälkeen huolehdin opasvarauksista. Toimin näyttelysihteerinä yhdessä näyttelyssä, jonka jälkeen siirryin museonjohtajan assistentiksi, missä kuluikin sitten lähes kymmenen vuotta. Museoregistraattorin toimessa aloitin 2001.

3. Mistä pidät työssäsi eniten?
Kristina: Taiteen parissa työskentely ja työympäristö, sekä työn vaihtelevuus ja kiinnostavuus.

Maria: Tässä työssä ei ole kahta samanlaista päivää. Lisäksi työkaverit ja kansainvälisen yhteistyöverkoston luominen tekevät työstäni antoisaa. Kiteytetysti voisin todeta että taiteen parissa työskentely ja varastoissa vaeltelu ovat työni parasta antia.

4. Mikä on työssäsi haastavinta? Kerro esimerkki.
Maria: Todella lyhyellä varoitusajalla toimiminen. Usein museoregistraattori toimii huonojen uutisten välittäjänä, mikä luo ylimääräistä painetta työyhteisön sisällä. Lisäksi hyvin suurien teosmäärien hallinta luo paineita kuljetuksiin ja niiden organisointiin. Esimerkkinä mainittakoon tulipalo tai valtion virastossa olevan teoksen äkillinen siirtopyyntö, jonka toteuttamiseen on varattu aikaa alle vuorokausi tai pahimmillaan ainoastaan muutamia tunteja. Tällöin meidän tehtävänämme on tiedottaa asiasta ja hälyttää kuljetuksesta vastaavat, konservaattorit sekä näyttelymestarit. Tällaisissa tilanteissa priorisointi, tiedotus ja vastuualueiden määrittely on ensiarvoisen tärkeää.

Kristina: Haasteellista on hallita monia, päällekkäisiä asioita samanaikaisesti. Esimerkkinä suurempi talletustyö samaan aikaan jonkin näyttelyprosessin ollessa loppusuoralla.

5. Mitä Picasso-näyttely on merkinnyt työllesi?
Miten se on eronnut muista näyttelyistä?
Kristina: Minun työhöni Picasso-näyttely on tuonut aivan uudenlaisen lisänsä. Museoregistraattorit vastaavat harvoin kuvaoikeuksista, mutta tällä kertaa Picasso-teosten kuvaoikeudet ovat kuuluneet minun tehtäväkenttääni. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki teoskuvat, joita Ateneumin taidemuseo, näyttelyn yhteistyökumppanit tai -sponsorit ja Helsingin kaupunki käyttävät, on minun täytynyt hyväksyttää Picasson perillisillä Ranskassa. Suomessa tätä on valvonut Kuvasto.

Maria: Näyttely on tuonut uutta myös minun työhöni. Minun työtehtäviini ovat Picasso-näyttelyssä kuuluneet kuljetusten ja vakuutusten kilpailutukset sekä yhteistyö huolitsijoiden kanssa. Yhdeksän kuriirin matkat, majoitukset ja kaikki heidän työhönsä liittyvät järjestelyt ovat olleet minun vastuullani. Erityisesti turvallisuus- ja kuljetusaspektit ovat korostuneet tämän näyttelyn kohdalla.

Kristina&Maria: Kaiken kaikkiaan voitaisiin todeta että Picasso-näyttelyssä kaikki on ollut suurempaa ja kontrolloidumpaa kuin muissa näyttelyissä ja myös työmäärä on näin ollen noussut potenssiin X.

6. Miten rentoudut vapaa-ajallasi?
Kristina: Joogaan ja purjehdin.

Maria: Ratsastan.

Teksti • Anna-Maria Wiljanen, FM, VTM, viestintäpäällikkö, Valtion taidemuseo
Kuva • © Valtion taidemuseo/Kuvataiteen keskusarkisto/Henri Tuomi

Kommentoi