toukokuu 2010

EU-hanke Kokoelmien liikkuvuudelle kaksivuotinen rahoitus

Susanna Pettersson | ajankohtaista

Euroopan unionin kulttuuriohjelma rahoittaa kokoelmien liikkuvuutta kaksivuotisessa hankkeessa, jota toteuttavat yhdeksän instituutiota EU:n eri jäsenmaista. Suomalaista osaamista edustavat hankkeen pääjärjestäjiin kuuluva Valtion taidemuseo sekä verkostokumppanit Suomen museoliitto ja Museovirasto.

Museot ja niiden näyttelyt välittävät tietoa ja vahvistavat ymmärrystämme eurooppalaisesta kulttuurista. Kulttuuriperinnön jakaminen edistää puolestaan käsitystä yhteisestä eurooppalaisesta identiteetistä ja luo edellytyksiä kulttuurien väliselle vuoropuhelulle. Tästä syystä meidän tulisi luoda entistä paremmat edellytykset kulttuuriperinnön so. kokoelmien liikkumiselle jäsenvaltioiden välillä.

Kokoelmien liikkuvuus nostettiin ensimmäisen kerran yhteiseurooppalaiseksi keskustelunaiheeksi Kreikassa ja Italiassa järjestetyissä seminaareissa vuonna 2003. Taustalla oli yhteisesti tiedostettu tilanne: suurin osa olemassa olevasta kokoelmavarannosta on varastoituna, niiden käyttöaste on alhainen ja näin ne ovat myös enimmäkseen yleisöjen ulottumattomissa.

Kokoelmien liikkuvuutta koskevat ajatukset saivat nopeasti taakseen laajan kannatuksen. Kreikan ja Italian keskustelunavauksien jälkeen EU:n puheenjohtajuusmaina toimineet Hollanti, Iso-Britannia, Suomi ja Saksa järjestivät kukin vuorollaan aihetta käsittelevän konferenssin. Vuonna 2005 julkaistu Lending to Europe –raportti nosti esiin kokoelmien liikkuvuuden ja lainaamisen kipupisteet. Tämä raportti sekä konferenssisarjan keskustelut muokkasivat maaperää yhteiselle toimintaohjelmalle The Action Plan for the EU Promotion of Museum Collections’ Mobility and Loan Standard, joka julkaistiin Suomen puheenjohtajuuskauden aikana 2006. Toimintaohjelman pohjalta asetettiin kuusi työryhmää, joiden tehtävänä oli tuottaa ohjeita, suosituksia ja dokumentteja kokoelmien liikkuvuuden helpottamiseksi – ja yhteisen kielen löytymiseksi.

Kaksivuotinen hanke käynnissä

Ryhmästä valikoitui museoammattilaisten ja kulttuuripolitiikan ammattilaisten ydinjoukko, joka alkoi edistää kokoelmien liikkuvuuden hankkeistamista seuraavalle tasolle. Kokoelmien liikkuvuus 2.0 –hankkeen (CM 2.0) tavoitteeksi kirjattiin tähän mennessä kehitettyjen työkalujen jalkauttaminen osaksi jokapäiväistä museotyötä.

Hankkeen keskeisin osuus rakentuu innovatiivisesta koulutusohjelmasta, joka kattaa lainan antamiseen ja lainan vastaanottamiseen liittyvän prosessin: ohjeistukset, mallinnokset ja hyvät käytännöt. Koulutuskokonaisuus on tehty kaikkien jäsenvaltioiden saavutettavaksi ”kouluttamalla kouluttajia”.

CM 2.0 –koulutusjaksossa paneudutaan mm. vakuutuksiin, lainsäädäntöön, takavarikkosuojaan, pitkäaikaisiin kokoelmalainoihin, standardeihin, turvallisuuteen ja olosuhdemääräyksiin – aiheisiin, jotka ovat päivittäisen työn kannalta aivan keskeisiä. Koulutusjaksot suunnataan jäsenvaltioiden edustajille, jotka puolestaan jatkokouluttavat oman maansa ammattilaiset hyödyntäen CM 2.0 -koulutusohjelman materiaaleja. Ohjelma käynnistyy loppuvuodesta 2010. Ja odotukset ovat korkealla.
-Työskentelyyn valittu menetelmä on toisentyyppinen kuin perinteisessä konferenssissa, lupaa hankekokonaisuudesta vastaava Leticia de Frutos Sastre Espanjan kulttuuriministeriöstä.

Kokoelmien liikkuvuutta käsittelevä tietopankki, koulutusmateriaalit yms. kootaan yhteiselle verkkosivustolle, joka avataan alkuvuodesta 2010. Verkkosivusto suunnitellaan NEMOn (Network of European Museum Associations) sisarsivustoksi, joten sen elinkaari on turvattu myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Fokus tiedon jakamisessa

Hankkeen puitteissa julkaistaan niin ikään kokoelmien liikkuvuus –aiheinen käsikirja, joka muodostaa teoreettisen lukemiston kokoelmien liikkuvuus –ajattelulle. Käsikirjan toimittaminen ja tuottaminen ovat Valtion taidemuseon vastuulla. Käsikirjan sisällön suunnittelusta vastaa toimittajatiimi, johon kuuluvat kehitysjohtaja Susanna Pettersson ja erikoissuunnittelija Teijamari Jyrkkiö Valtion taidemuseosta, Astrid Weij Erfgoed Nederlandista, professori Monika Hagedorn-Saupe Berliinin valtiollisten museoiden museotutkimuksen instituutista sekä heidän tukenaan työskentelevä toimituskunta.

Toimituskunnan jäsenet edustavat museoalaa ja vankkaa museologista osaamista. Jäseniin kuuluvat mm. professori Susan M. Pearce Leicesterin yliopistosta (UK) ja Leontine Meijer van Mensch Reinwardt Academysta (Hollanti). He uskovat, että kirjalla tulee olemaan tärkeä merkitys tulevien museosukupolvien kouluttamisessa.

Koulutusohjelma, verkkosivusto ja käsikirja muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa kokoelmien liikkuvuutta koskevan tiedon mahdollisimman monikanavaisen jakamisen ja tarjoaa välineet jokaiselle museoammattilaiselle. Hankkeen kokonaistavoitteena on kannustaa eurooppalaista museokenttää muutokseen, jonka tuloksena on kokoelmavarannon yhteinen käyttö: teosten ja yleisön kohtauttaminen sekä kokoelmia koskevan tiedon ja tuntemuksen syventäminen.

Hankkeen järjestäjät ovat
Netherlands Institute for Cultural Heritage
Erfgoed Nederland (The Netherlands Institute for Heritage)
General Directorate of Fine Arts and Cultural Goods of Spanish Ministry of Culture
Hellenic Ministry of Culture – Directorate of Museums, Exhibitions & Educational Programmes – Department of Exhibitions and Museum Research
Finnish National Gallery
The Romanian Ministry of Culture and Religious Affairs
Agency for the Arts and Heritage of the Flemish Community
Department of Culture, Media and Sports of the UK
State Museums Berlin, Institute for Museum Research
Museum of Fine Arts, Budapest

Lisäksi hankkeessa on verkostokumppaneita yhdestätoista EU:n jäsenvaltiosta.

Teksti • Susanna Pettersson, FT, kehitysjohtaja, Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet KEHYS

Kommentoi