toukokuu 2010

Pääkirjoitus 2/2010

Susanna Pettersson | pääkirjoitus

Mitä tulee mieleen sanasta taidemuseo? Hulppeat rakennukset, hengästyttävän hienot kokoelmat ja vaihtuvat näyttelyt? Uudet ajatukset, jotka näyttelyssäkäynti tai tapahtumaan osallistuminen on sysännyt liikkeelle? Varmasti kaikkea tätä.

Mutta taidemuseo merkitsee myös jokaisen näyttelyn ja esillepanon taustalla olevaa valtavaa ja monipuolista osaamista ja ammattitaitoa. Valinnat ja lopulliset päätökset ovat kiinni ihmisistä virkanimikkeiden ja toimenkuvien takana. Kokoelmat eivät kartu pelkän instituution voimalla, eivätkä näyttelyt nouse itsestään seinille.

Museoprofession historian tallentuminen arkistoihin tapahtuu kuitenkin satunnaisesti, jos silloinkaan. Arkipäiväisen museotyön dokumentoiminen jää yleensä tekemättä, sillä kameroihin haetaan perinteiseen tapaan huippuhetkiä ja kunniavieraiden kädenpuristuksia. Tai uusia yleisöryhmiä kuten vauvoja värikylvyssä. Sähköistyneen tiedonvälityksen ja –vaihdon aikana myös perinteisen arkiston karttumiseen täytyy kiinnittää todellista huomiota, jotta museotyö erilaisine hankkeineen dokumentoituu. Muussa tapauksessa tulevat tutkijapolvet saavat pyöritellä pöydällään vuosikertomusten välistä ilmaa ja arvauksia.

Museoprofession historian hahmottaminen on tärkeää alan itseymmärryksen vuoksi ja sen syventäminen on kiinni meistä kaikista. Laajemmin on kyse 1800-luvulle ja sitäkin varhaisempiin vaiheisiin ulottuvasta museohistoriasta, jonka tutkiminen on komeassa noususuhdanteessa myös Suomessa. Suomen museohistorian (SKS) julkaiseminen on yksi merkittävä etappi tällä tiellä. Valtion taidemuseo on ollut keskeisesti mukana julkaisun suunnittelussa ja toteuttamisessa yhdessä Suomen museoliiton, Museoviraston, Luonnontieteellisen keskusmuseon sekä museologian oppiaineiden (Turku, Jyväskylä, Helsinki) kanssa.

Samalla kyse on museoaiheiseen tutkimukseen kannustamisesta. Kun tunnemme oman alamme historian hyvin, ymmärrämme paremmin nykyisyyttä. Se puolestaan antaa uskallusta tehdä tulevaisuuden museokävijöihin vaikuttavia valintoja.

Susanna Pettersson
Kehitysjohtaja, Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys

Kommentoi