toukokuu 2010

Suomen kuvataiteen bibliografia verkkopalveluna

Irmeli Isomäki | artikkelit

Taidehistorioitsijat ovat erikoisia ja arvostettavia tiedontuottajia sikäli, että heidän tekstinsä harvoin vanhenevat. Tästä huolimatta Suomessa ei toistaiseksi ole ollut kuvataiteen bibliografiaa, josta näitä kirjoituksia voisi kattavasti ja helposti löytää.

Merkittäviä kuvataiteen lähteitä on jäänyt tietokantojen ulkopuolella, sillä esim. taidenäyttelyjen luetteloille ryhdyttiin antamaan ISBN-tunnuksia vasta 1980-luvulla. Tätä ns. harmaata kuvataiteen tutkimuksen perusaineistoa ei löydy helposti muualta kuin Valtion taidemuseon kirjaston Kirjav@-tietokannasta. Aikakauslehtiartikkeleita ei Suomessa ole juurikaan indeksoitu ennen 1960-lukua. ARTO-tietokannan vanhimmat aineistot ovat vasta 1970-luvun lopulta.

Valtion taidemuseon kirjastossa on ennakoitu, että tulevaisuuden taidehistorioitsijat eivät edeltäjiensä tavoin osaa jäljittää tietokannoista puuttuvia kuvataiteen tietolähteitä pelkän suullisen tiedon avulla. Suomen kuvataiteen bibliografian tallennusalusta suunniteltiin Valtion taidemuseon kirjaston tietokantaperheeseen vuonna 2005, mutta sisältötuotanto käynnistyi vasta syksyllä 2008 opetusministeriön tuella. Kirjastoamanuenssi Mira Rissanen on työskennellyt projektissa puolentoista vuoden ajan.

Bibliografian sisältöalue on ajateltu kuvataiteen osalta laajemmaksi kuin esim. Suomen historiallisen bibliografian. Mukaan tulee myös Suomessa julkaistua ulkomaista taidetta ja ulkomailla julkaistua Suomen taidetta koskevia teoksia. Bibliografiaa tuotetaan sekä Kirjav@-tietokannan ylläpidon että eri lähteistä löytyvien sitä täydentävien aineistojen luetteloinnilla. Kansalliskirjasto on joustavasti antanut erikoiskortistojaan ja pienpainatekokoelmansa aineistoja luetteloitavaksi erikoislukusalissa.

Puuttuvan aineiston viitetietoja täydennetään myös FENNICA- ja ARTO-tietokantojen lisäksi seuraavista lähteistä:

- Suomen historiallinen bibliografia 1544 ?
- Suomen aikakauslehti-indeksi vuoden 1959 jälkeisestä aineistoista sikäli kun se koskee vanhempaa kuvataidetta
- taidehistorioiden lähdeluetteloista (esim.Ars Suomen taide; Pinx.; Suomen taide)
- eräiden väitöskirjojen lähdeluettelot
- Taidehistorian seuran julkaisujen lähteet
- Finsk tidskrift, Valvoja, Valvoja-Aika, Aika, Argus, Nya Argus, Euterpe, ja varsinaiset kuvataiteen alan lehdet
- Suomen paikallishistoriallinen bibliografia mahdollisuuksien mukaan

Tietokanta on julkinen kuten Kirjav@, ja sen sisältöluokkien karttuminen ja muotoutuminen on täysin läpinäkyvää. Alustavien sisältöluokkien otsikoita voi klikata osoitteessa
http://kirjava.fng.fi/bibliografia/bibliografiat.php

Otsikoiden sisällöt ja nimet muuttuvat ja täydentyvät tarpeen mukaan koko ajan. Kaikki Mira Rissasen luetteloimat uudet nimekkeet myös epämääräisten ja tarkistettavien kaatoluokista liitetään Kirjav@sta jo löytyvien rinnalle jonkin otsikon alle. Sama teos voidaan sisällyttää tarvittaessa useampaankin sisältöluokkaan. Taiteilijat-otsikon alle aktivoidut taiteilijan nimet kirjallisuusviitteineen ja näyttelyjulkaisuineen on linkitetty myös Valtion taidemuseon Kokoelmat verkossa -palveluun. Koska Google indeksoi html-muotoista verkkosivustoa, SKB:n sisältöluokan ja bibliografia-sanan oikealla yhdistelmällä löytyy bibliografiaan koottuja kirjallisuusluetteloita jo googlestakin ja toistaiseksi ehkä helpomminkin kuin Valtion taidemuseon verkkosivuilta. Bibliografian täydentyessä sen sisältöalue lähenee suomalaista 1960–70-lukujen taidetta eli aikaa, josta jo vuonna 2001 aloitetun Nykytaiteen virtuaalikirjaston sisältöalue alkaa.

Takautuvan bibliografian kokoamisen arvioitiin kestävän nelisen vuotta. Kun opetusministeriön avustus on päättymässä vuoden 2011 alussa, tavoite ei varmaankaan toteudu. Työtä olisi jatkettava tästä vielä puolitoista vuotta. Toisaalta Suomen kuvataiteen bibliografia ei tietenkään koskaan valmistukaan, sillä teoreettisesti tietokantaan voidaan aina lisätä uusia ja vanhoja suomalaista taidetta koskevia kirjallisuusviitteitä ja verkkolinkkejä. Nykyisessä muodossaankin se palvelee kuvataiteen tiedeyhteisöä ja suurta yleisöä. Kommentit tähän asti tehdystä työstä ovat tervetulleita sähköpostilla VtmKirjasto@fng.fi

Teksti ja kuva • Irmeli Isomäki, vastaava tietoasiantuntija, Kuvataiteen keskusarkisto

Kommentoi