marraskuu 2010

Kulttuurin rakentaja – Valtion taidemuseo 1990-2010

Virpi Harju | lukuvinkit

Valtion taidemuseo on Suomen kansallisgalleria. Tämän kansallisen kulttuurilaitoksen juuret ulottuvat aikaan, jolloin Suomen Taideyhdistys aloitti toimintansa Helsingissä 1846. Taideyhdistyksen toimintojen jatkajaksi tuli vuodesta 1939 Suomen taideakatemian säätiö. Kansallista taidemuseotoimintaa harjoitettiin säätiömuotoisena aina vuoteen 1990, jolloin Valtion taidemuseo perustettiin valtakunnalliseksi kuvataiteen keskusmuseoksi. Kansallisen taidemuseon ja sen kokoelman valtiollistamista oli toivottu pitkään. Valtiollistamispyrkimykset aktivoituivat 1960-luvulla ja kietoutuivat pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentamisprojektiin.

Valtion taidemuseon perustamisesta tuli 1.9.2010 kuluneeksi 20 vuotta. Taidemuseo haluaa juhlistaa merkkivuotta historiaansa ja toimintaansa esittelevällä julkaisulla Kulttuurin rakentaja – Valtion taidemuseo 1990–2010. Teos kertoo taidemuseon tärkeästä kansallisesta tehtävästä maamme arvokkaimman taidekokoelman haltijana ja visuaalisen kulttuurin edistäjänä sekä tunnetuksi tekijänä. Valtion taidemuseoon kuuluu nykyisin kolme omassa rakennuksessaan toimivaa museota: Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo sekä Kuvataiteen keskusarkisto. Lisäksi taidemuseoon kuuluvat Kehittäminen ja yhteiskuntasuh-teet Kehys, Konservointilaitos ja hallinto- ja palveluyksikkö.

Runsaat kaksi vuotta valmisteltuun kirjahankkeeseen ovat osallistuneet Valtion taidemuseon eri toimintayksiköiden asiantuntijoita sekä ulkopuolisia kirjoittajia. Kirjan on toimittanut erikoistutkija, dosentti FT Virpi Harju.

Valtion taidemuseolle 1990- ja 2000-luku ovat olleet vaativaa kasvun aikaa. Ensimmäinen vuo-sikymmen oli paitsi toimintamuotojen etsintää myös keskittymistä toimitilojen kehittämiseen. Keskustaidemuseopäätös oli merkittävä rakennusinvestoinneille. Uusi kulttuurilaitos sai aloittaa peruskorjatussa ja laajennetussa Ateneum-rakennuksessa. Nykytaiteen museon uudisrakennus Kiasma vihittiin käyttöönsä vuonna 1998. Sinebrychoffin taidemuseo avasi ovensa kokonaan uudistuneena Paul ja Fanny Sinebrychoffin koti- ja taidemuseona vuonna 2003. Kirjassa esitellään nämä mittavat peruskorjaus- ja rakennushankkeet yksityiskohtaisesti.

Valtion taidemuseon kaksi ensimmäistä vuosikymmentä osuivat yhteiskunnallisen murroksen aikaan. Julkaisussa analysoidaan taidemuseon toimintaa ja sen toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kirjassa pyritään myös valottamaan toiminnan kehitysnäkymiä. Tarkastelun kohteina ovat Valtion taidemuseon synty ja syntyhistoria sekä keskeisimmät toiminta-alueet kuten kokoelma- ja näyttelytoiminta sekä kuvataiteen dokumentointi. Valtion taidemuseon toiminnallinen ja rakenteellinen uudistuminen sekä taidemuseolaitoksen kehittyminen ja valtakunnallinen yhteistyö sisältyvät niin ikään tarkastelun painopisteisiin. Julkaisun tarkoituksena on tuoda Valtion taidemuseon rooli yhteiskunnassa näkyväksi. Teoksen tavoitteena on myös tuoda esiin taidemuseon merkitys tärkeänä kulttuurisena muistina ja kansallisen identiteetin rakentajana kansainvälistyvässä maailmassa. Kirja lisäksi muistuttaa, että Valtion taidemuseo on 2010-luvulle tultaessa uuden murroksen kynnyksellä.

Teksti • Virpi Harju, FT, erikoistutkija, Valtion taidemuseo

Kuva © Valtion taidemuseo/Kuvataiteen keskusarkisto/Kirsi Halkola

Kommentoi