marraskuu 2010

Onko taide pyhää ja saavuttamatonta?

Mira Haataja | artikkelit

Valtion taidemuseon oppaat harjoittelevat nähdyn muuttamista sanoiksi. Kuva: Aura Linnapuomi

Kenellä on mahdollisuus nauttia taiteesta ja tulla tunnustetuksi täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä? Valtion taidemuseon Kulttuuria kaikille -palvelu perustuu ajatukseen siitä, että kaikilla ihmisillä, myös toimimisesteisillä ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla, on oikeus saada elämyksiä taiteesta.

Taiteella on suuri merkitys ihmisille. Taide auttaa ihmisiä hahmottamaan, jäsentämään ja tulkitsemaan maailmaa. Taiteen avulla ilmaistaan tunteita, ilmennetään henkistä elämää ja palvellaan kauneutta. Joillekin taide- ja kulttuuri-elämykset saattavat olla pyhyyteen verrattavia kokemuksia, ja joskus taide-elämykset aiheuttavat jopa hurmioitumista ja todellisuudentajun heikkenemistä.

Taiteen määrittelystä, tulkitsemisesta ja merkityksistä kiistellään. Taiteeseen sisältyy väistämättä mysteeri. Taiteen ei kuitenkaan ole pidä olla saavuttamatonta, vaikka se pakeneekin määritelmiä. Päinvastoin olisi tärkeää kiinnittää huomiota taiteen saavutettavuuteen eli siihen, että kaikki halukkaat voivat osallistua kulttuuripalvelujen tarjontaan ja kulttuurin tekemiseen mahdollisimman helposti.

Saavutettavuus kytkeytyy käsitteisiin demokratia, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Saavutettavuuteen kuuluvat helppo ja esteetön tiedon hankkiminen, liikkuminen, näkeminen, kuuleminen ja vuorovaikutus. Taiteen tekeminen saavutettavaksi ei liity siihen, että taiteen perimmäiseen olemukseen pyrittäisiin kajoamaan, vaan siihen, että kaikilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet kokea taiteen mysteerejä.

Nuoret pohtimaan taiteen saavutettavuutta

Taidekokemukset ovat luonteeltaan osittain sosiaalisia ja yhteisö osallistuu eri tavoin keskusteluun taiteen sisällöstä. Vaatimus taiteen saavutettavuudesta on herättänyt kysymyksen muun muassa taiteilijan vapaudesta. Jotkut ovat sitä mieltä, että taideteosten saavutettavuus pitäisi ottaa huomioon jo niitä tehdessä. Toiset pelkäävät, että taiteesta tehdään saavutettavaa taiteilijan henkilökohtaisen inspiraation kustannuksella. Tällöin puolustetaan sitä, että taiteentekijällä on vapaus päättää, mistä aiheista ja miten hän taidetta tekee.

Kouluyhteisössä opettaja voi pohtia taiteen saavutettavuutta yhdessä oppilaiden kanssa monin eri tavoin. Keskustelunavauksena toimivat kysymykset ”Miksi menisin taidemuseoon tai teatteriin?” tai ”Miksi en menisi?” Tämän jälkeen voidaan yhdessä pohtia, ketä taidelaitokset palvelevat: onko erilaiset ihmiset otettu taidelaitosten tarjonnassa huomioon? Opettaja voi viedä oppilaansa näyttelyyn ja ohjata heitä miettimään pienryhmissä näyttelyn sisältöä monenlaisten yleisöjen näkökulmista. Miten näyttely avautuisi 90-vuotiaalle pyörätuolissa istuvalle isoäidille? Kuinka hyvin näyttelyssä viihtyisi kaukaa tullut turisti? Opettajien kannattaa myös ottaa aktiivisesti yhteyttä taidelaitoksiin ja kysellä erilaisia työpajoja ja opastuksia.

Miten saavutettavuutta edistetään?

Sinebrychoffin taidemuseossa näyttelyn saavutettavuutta on lisätty tarjoamalla näkövammaisille kohokuvia ja materiaalia pistekirjoituksella. Kuva: Sari Salovaara

Valtion taidemuseon Kulttuuria kaikille -palvelu perustettiin vuonna 2003 lisäämään ja keskittämään kulttuurin saavutettavuutta koskevaa tietoa. Kulttuuria kaikille -palvelu toimii edistääkseen kulttuuripalvelujen, kuten museoiden, teattereiden, orkestereiden ja festivaalien saavutettavuutta. Palvelu on suunnattu etenkin kulttuurialan työntekijöiden tarpeisiin. Sen tavoitteena on lisätä kulttuurialan toimijoiden, kuten taidekasvattajien, osaamista ja auttaa heitä kehittämään kulttuuritarjontaansa helposti lähestyttäväksi kaikenlaisille yleisöille.

Kulttuuria kaikille -palvelu tarjoaa kulttuurialan toimijoille koulutusta, saavutettavuuskartoituksia, käytännön työkaluja ja ohjeita sekä yhteyksiä asiantuntijaverkostoihin. Palvelu toimii myös aktiivisena kulttuurin saavutettavuuskenttään liittyvien uutisten tiedottajana. Tärkein viestintäkanava on palvelun oma verkkosivusto, www.kulttuuriakaikille.info. Lisäksi palvelulla on oma sähköpostilista, jolle on liittynyt jo yli 400 kulttuurin saavutettavuudesta kiinnostunutta toimijaa Suomesta ja ulkomailta.

Kulttuuriin liittyvät saavutettavuus-kysymykset ovat saaneet Suomessa kohtuullisesti näkyvyyttä viime vuosina. Esimerkiksi elokuussa 2010 julkistettiin uusi vammaispoliittinen ohjelma, jossa julkistettiin toimenpiteitä myös kulttuuripalveluihin liittyen. Tarkoituksena on varmistaa vammaisten henkilöiden yhdenvertainen osallisuus julkisiin taide- ja kulttuuritapahtumiin sekä tukea heidän yhdenvertaista mahdollisuuttaan toimia kulttuurin tekijöinä.

Saavutettavuus on huomioon ottamista

Laki turvaa opas- ja avustajakoirien pääsyn museoihin. Merikeskus Vellamossa saavutettavuutta on lisätty tarjoamalla mahdollisuus lainata pyörätuoli näyttelykierrokselle. Kuva: Sari Salovaara

Kulttuuria kaikille -palvelu pitää tärkeänä, että saavutettavuutta tarkastellaan monipuolisesti, eikä esimerkiksi vain rakennettujen ympäristöjen esteettömyytenä. Iso-Britannian Museums & Galleries Commission -neuvosto on luokitellut saavutettavuuden ulottuvuuksia, joita myös Kulttuuria kaikille -palvelu hyödyntää.

Asenteellinen saavutettavuus on ratkaiseva tekijä parannettaessa palveluita, koska sillä voitetaan monia muita esteitä. Asenteellista saavutettavuutta lisää kulttuuritoimijoiden valveutuneisuus ja kaikki mahdolliset eri käyttäjäryhmät huomioiva asenne niin kulttuuritoimijoiden kuin organisaatioiden tasolla.

Saavutettavuus eri aistien avulla tarkoittaa eri yleisöryhmien palvelemista siten, että ihmisten erilainen tapa käyttää aistejaan on otettu huomioon. Kaikki hyötyvät tiedosta, jota saadaan monien eri aistien avulla. Museo-opastukset voivat olla esimerkiksi kuvailevia, tarjolla myös erilaisina äänitteinä tai järjestetty viittomakielellä. Saavutettavuutta eri aistien avulla lisää mahdollisuus koskettaa ja kokeilla asioita. Selkeät kulkuopasteet ja isokokoiset, taustastaan erottuvat tekstit auttavat kaikkia ja erilaisista apuvälineistä on monelle hyötyä. Ryhmän vetäjä voi valmistella kierrosta ottamalla mukaan aiheeseen liittyvää materiaalia, kuten tuoksuja ja kosketeltavia materiaaleja.

Tiedollisen saavutettavuuden varmistamiseen kuuluu ymmärryksen helpottaminen ja erilaisten oppijoiden huomioon ottaminen. Tiedollista saavutettavuutta voi lisätä esimerkiksi tarjoamalla aiheesta taustatietoa. Tärkeää on lisäksi tarjota mahdollisuuksia eri tavoilla oppimiseen (katseleminen, kuunteleminen, kokeileminen). Selkokielen, eli helposti ymmärrettävän kielen käyttö voi olla usein perusteltua, koska osalle ihmisistä yleisesti käytössä oleva kieli on liian vaikeaa. Selkokielisistä opastuksista hyötyvät esimerkiksi maahanmuuttajat, koululaiset, vammaisryhmät ja muistisairaat.

Kulttuurisen saavutettavuuden kysymykset liittyvät siihen, ilmentävätkö kulttuuritoiminnan sisällöt laajasti erilaisten yleisöjen, myös vähemmistöjen, kiinnostuksen kohteita ja elämänkokemuksia. Esimerkiksi kasvavat etniset vähemmistöt ja erilaisten ala- ja osakulttuurien edustajat saattavat kaivata tarjontaa, joka ”tuntuisi omalta”. Palvelun tuottajien kannattaa tiedostaa, kenen ja millaisen identiteetin kautta sisältöjä tehdään ja kenen tulkinta on esillä. On tärkeätä kuunnella erilaisia yleisöjä ja ottaa heitä mukaan sisältöjen suunnitteluun, järjestää yhteisöhankkeita ja tuoda esiin, kenen identiteetti on edustettuna palvelussa.

Taloudellisesti saavutettaviin palveluihin liittyy pääsymaksujen porrastaminen ja alennusryhmät, uusien yleisöjen houkuttelu vaikkapa järjestämällä ilmaistapahtumia ja ilmaiset pääsymaksut toimintaesteisten ihmisten avustajille.

Kulttuuria kaikille -palvelun työntekijän Sari Salovaaran mukaan taiteen pyhyys ja saavutettavuus eivät sulje toisiaan pois: ”Taiteen läsnäolo kenen tahansa elämässä voi olla suorastaan parantavaa. Siinä mielessä taiteessa voi nähdä jotain pyhää. Mutta onneksi taiteen ei tarvitse olla kenellekään etäistä ja saavuttamatonta. Sitä ainakin me toivoisimme.”

Teksti • Mira Haataja, korkeakouluharjoittelija,  Kulttuuria kaikille -palvelu, Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys

Artikkeli on julkaistu Synsygus 5/10 -lehdessä.

Kulttuuria kaikille -palvelu on yhteistyöhanke, joka toimii osana Valtion taidemuseon kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehystä. Hankkeen rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö.

Aiheesta enemmän:

Kortelainen, Anna (2009). Hurmio – oireet, hoito ja ennaltaehkäisy. Fiktiivinen lääkärikirja salaperäisestä sairaudesta. Tammi.

Kulttuuria kaikille -palvelun verkkosivusto. Saatavilla: www.kulttuuriakaikille.info.

Kulttuuria kaikille -työryhmä (2002). Kulttuuria kaikille. Esitys vammaiskulttuurin ja kulttuurin saavutettavuuden edistämiseksi. Opetusministeriön työryhmien muistioita 30:2002.

Taide tarjolle, kulttuuri kaikille (pdf). Vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan ehdotus toimenpideohjelmaksi. Opetusministeriön julkaisuja 2004:29.

Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus (pdf). Opetusministeriön toimenpideohjelma 2006-2010.

Kommentoi