kesäkuu 2011

Arts and Audiences -konferenssi Bergenissä 30.5.–1.6.2011

Anu Niemelä | 2/2011

Audiences Norwayn (Norsk publikumsutvikling) järjestämä sekä Nordic Culture Pointin rahoittama Arts and Audiences -konferenssi järjestettiin Bergenissä 30.5.–1.6.2011. Konferenssi toteutettiin useiden pohjoismaalaisten toimijoiden yhteistyöllä; Audiences Norwayn lisäksi järjestelyissä olivat mukana Bergen International Festival (Norja), SNYK (Tanska), RANK (Ruotsi), KOP (Network for Art and Audiences in Sweden), Reykjavik Arts Festival (Islanti), Visit Reykjavik (Islanti), Danish Centre for Arts and Interculture (Tanska), Audiences Europe Network’s programme sekä Helsingin juhlaviikot ja Valtion taidemuseon Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys -yksikössä toimiva Kulttuuria Kaikille -palvelu Suomesta.

Tämä Bergenissä järjestetty konferenssi oli ensimmäinen suunnitteilla olevasta kolmen konferenssin sarjasta. Audiences Norwayn johtaja Harm-Christian Tolden kertoo konferenssin verkkosivuilla uskovansa verkostoitumisen ja laajan keskustelun olevan tärkeitä työvälineitä kulttuurilaitoksille yleisöihin liittyvässä työssä. Hänen mukaansa yleisötyö koskettaa koko organisaatiota. Tolden uskoo myös eri kulttuurilaitosten ja taiteen alojen yhteistyön mahdollisuuksiin. Arts and Audiences -konferenssien tarkoituksena onkin tuoda yhteen pohjoismaisia kulttuurin eri aloilla ja eri tehtävissä työskenteleviä ihmisiä keskustelemaan yleisöihin liittyvistä haasteista sekä jakamaan kokemuksiaan yleisöihin liittyvästä työstä. Tässä ensimmäisessä konferenssissa pohdittiin muun muassa sitä:

1) millaisia haasteita yhteiskunnalliset muutokset tuovat kulttuurilaitosten yleisötyöhön

2) miten uudenlaiset yhteistyön muodot eri kulttuurilaitosten välillä voivat auttaa lisäämään yleisöjen sitoutumista ja osallisuutta kulttuurin kentällä.

Konferenssissa yleisöihin liittyvällä työllä tai yleisötyöllä (Audience Development) tarkoitettiin kaikkea kulttuurilaitoksissa tehtävää työtä, jolla on jonkinlainen linkki yleisöihin. Esimerkiksi markkinointi, ohjelmiston suunnittelu, kävijöiden tutkiminen sekä uusien asiakkaiden etsiminen sisältyvät tämän laajan käsitteen alle. Käsitteen laajuus sekä eri taiteenlajien kirjo näkyy myös konferenssin sisällössä; puhujat tulivat hyvin erilaisista taustoista ja heitä oli paljon, kaiken kaikkiaan noin kolmekymmentä.

Konferenssiohjelma koostui paneelikeskusteluista, erilaisiin aihepiireihin tarkemmin pureutuvista ”in-depth”-osuuksista sekä vapaammasta ohjelmasta. Koska konferenssi järjestettiin yhtä aikaa pohjoismaiden suurimman festivaalin Bergen International Festivalin kanssa, oli osallistujilla mahdollisuus myös nauttia festivaalin laajasta kulttuuritarjonnasta. Konferenssin ohjelmassa oli selvästi panostettu siihen, että osallistujat saivat myös tilaisuuden verkostoitua.

Konferenssiin osallistui noin 200 kulttuurialan työntekijää; mukana oli muun muassa kulttuurilaitosten ja -festivaalien johtajia, tutkijoita, tuottajia, kuraattoreita, taidekasvattajia, taiteilijoita sekä markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisia. Edustettuina olivat laajasti eri kulttuurialat. Suurin osa osallistujista tuli pohjoismaista, mutta mukana oli osallistujia myös Iso-Britanniasta, Saksasta, Espanjasta, Belgiasta, Hollannista ja Yhdysvalloista.

Konferenssiin oli mahdollista osallistua myös Internetin välityksellä; osa konferenssin puheenvuoroista näytettiin livenä konferenssin Internet-sivuilla. Live-taltioinnin lisäksi konferenssin etenemistä päivitettiin Twitteriin. Verkkomaailman läsnäolo konferenssissa kertoo siitä, kuinka yleisönä olemisen tavat laajenevat uuden teknologian kehittyessä; esimerkiksi sosiaalinen media mahdollistaa kahden suuntaisen vuorovaikutuksen yleisöjen ja kulttuurituotteiden välillä. Näistä teknologian tarjoamista mahdollisuuksista konferenssissa oli puhumassa sosiaalisen median asiantuntija Christian Payne.

Osallistuin tähän kolmepäiväiseen konferenssiin Valtion taidemuseon Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys -yksikön puolesta. Valtion taidemuseosta mukana olivat myös Aura Linnapuomi sekä Ahmed Al-Nawas Kulttuuria Kaikille -palvelusta. Tässä artikkelissa tuon esille muutamia, itseäni kiinnostaneita teemoja, jotka nousivat esille konferenssin eri puheenvuoroissa.

 

Yleisöt toiminnan keskiöön; kävijät osallisina ja tutkimuksen kohteena

Yksi tärkeimmistä konferenssin sanomista oli se, että yleisöt tulisi sijoittaa kulttuurilaitosten toiminnan keskiöön; enää ei riitä, että kulttuurilaitokset tarjoavat palveluitaan yleisöille, vaan heidät tulisi nähdä aktiivisina osallistujina ja yhteistyökumppaneina. Lähes jokainen konferenssin puhuja toi esille ajatuksen kävijöistä osallistujina. Esimerkiksi Tromsøn yliopiston taiteiden tiedekunnassa dekaanina toimiva Kjell Magne Maelen toi puheenvuorossaan esille ajatuksen taideteoksen arvoketjusta. Lopullisen taideteoksen tuottamiseen osallistuvat monet ihmiset taiteilijan lisäksi; yleisö useiden muiden toimijoiden kanssa on osallisena tässä monimutkaisessa prosessissa. Maelenin tärkeimpiä huomioita puheenvuorossa oli, että taideteoksen arvoketjussa vuorovaikutus tapahtuu kumpaankin suuntaan, sekä yleisöstä taiteilijaan että taiteilijasta yleisöön. Yleisöä ei voida nähdä pelkästään passiivisena vastaanottajana, vaan he ovat aktiivisia tuottajia.

Yleisöjen sijoittaminen toiminnan keskiöön edellyttää myös niiden tuntemista. Kuten ajatus kävijöistä osallistujina, myös ajatus yleisöjen tutkimisen tärkeydestä esiintyi useissa puheenvuoroissa. Esimerkiksi Rotterdamin festivaaleilla työskentelevä tanssitaiteen ammattilainen Cynthia Dekker sanoi puheessaan, että yleisöt tulee ottaa vakavasti ja että kulttuurilaitosten on tärkeää ymmärtää ja tuntea yleisönsä.

Helsingin kaupungin Tietokeskuksen kaupunkitutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Timo Cantell toi esille tilastollisen tiedon merkityksen kulttuurilaitosten yleisötyössä. Hänen mielestään kulttuurilaitosten kannattaisi nykyistä enemmän hyödyntää päätöksenteossa olemassa olevaa tietoa. Cantell esitti muutaman havainnollistavan esimerkin siitä, mitä tilastollinen tieto voi yleisöistä kertoa. Esimerkkeinä hän käytti muun muassa tutkimusta Helsingin juhlaviikkojen yleisöjen asuinpaikoista, ihmisten ajankäytön jakautumisesta sekä kaupunkilaisten turvallisuuden tunteesta. Tämän tyyppisillä tilastollisilla faktoilla on merkitystä esimerkiksi siihen, minä ajankohtana tai missä paikoissa kulttuuritapahtumat kannattaa järjestää.

Kvantitatiiviset tilastot kävijöistä eivät kuitenkaan auta kulttuurilaitoksia ymmärtämään kävijöiden kokemuksia syvemmin. Englantilainen taidekonsultti, kouluttaja ja kirjailija Lisa Baxter sanoi ensimmäisessä puheenvuorossaan, että yleisöjä kohdellaan usein ryhminä, tietyn segmentin edustajina. Tämä luo illuusion siitä, että yleisöt tunnetaan. Baxterin mukaan tätä kautta ei kuitenkaan oikeasti pysytä tuntemaan yleisöjä, vaan heidät tulisi nähdä ennen kaikkea yksilöinä. Konferenssin viimeisenä päivänä yli tunnin kestävässä esityksessään Baxter esitteli kehittämiään laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Hänen mielestään pelkästään kävijöitä haastattelemalla harvoin päästään käsiksi kävijöiden syviin kokemuksiin. Baxter yhdisteleekin tutkimusmenetelmissään esimerkiksi piirtämistä ja kirjoittamista.

Baxter kertoi myös, miten tutkimuksista saatua tietoa on hyödynnetty käytännössä. Hyvä esimerkki tästä on Manchesteriin rakenteilla olevan jalkapallomuseon (National Football Museum) suunnitteluprosessi, jossa mahdolliset kävijät otettiin mukaan jo suunnitteluvaiheessa; ihmiset saivat mahdollisuuden suunnitella, millaisen museo he haluaisivat. Näitä tietoja käytettiin hyväksi pohdittaessa sitä, miten rakennetaan sellainen museo ja näyttely, joka yhdistää erilaiset tarpeet ja joka tarjoaa kaikille jotakin.

 

Vanhojen toimintatapojen kyseenalaistaminen ja organisaatioiden haasteet

Toinen tärkeä konferenssin sanoma oli se, että toimintaa suunniteltaessa kulttuurilaitosten tulisi pyrkiä ajattelemaan uusilla tavoilla; kulttuurilaitosten ei kannata tyytyä tekemään asioita siten, kuten on aina ennenkin tehty, vaan tarvitaan uusia luovia toimintatapoja yleisöjen saavuttamiseksi ja ottamiseksi mukaan toimintaan. Uudenlaiset toimintatavat liittyvät myös ajatukseen siitä, että yleisötyö koskettaa koko organisaatiota. Konferenssissa esitettiinkin ajatuksia siihen, millaista johtajuutta nykypäivän kulttuurilaitoksilta vaaditaan ja miten organisaatiot voivat toimia muutoksessa. Esimerkiksi Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoan johtajana toimivan Tuula Yrjö-Koskisen puheessa sivuttiin ajatusta siitä, että toiminnan suunnittelun ei tulisi tapahtua pelkästään ylhäältä alaspäin. Suunnittelun tulisi alusta alkaen olla yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Bergenin taidemuseon johtaja Erlend Høyersten toi mielenkiintoisessa puheenvuorossaan esille näkökulmia siihen, millä tavoin organisaatiossa voidaan toteuttaa toimivia rakennemuutoksia. Useiden muiden museoiden tavoin, myös Bergenin taidemuseo on lähiaikoina käynyt läpi mittavan organisaatiorakennemuutoksen, jossa useita taidemuseoita yhdistettiin saman hallinnon alle. Høyerstenin mukaan Bergenin taidemuseossa kokemukset uudistuksesta ovat olleet pääsääntöisesti hyviä; museoiden henkilökunta otettiin mukaan muutoksen suunnittelun alusta alkaen, mikä sitoutti heidät tuleviin muutoksiin ja yhteisiin tavoitteisiin. Kulttuurilaitosten onkin tärkeää yhdessä pohtia sitä, mikä on juuri kyseisen organisaation rooli sitä ympäröivässä yhteiskunnassa ja millaisia ovat sen toiminnan tavoitteet.

Puheenvuorossaan Høyersten painotti, että organisaatiorakenteet ovat pelkästään välineitä yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa; mikäli organisaatiorakenne ei toimi, tulisi se pystyä muuttamaan toimivammaksi. Asioita ei kannata tehdä sen vuoksi, koska muutkin tekevät niitä. Toimintatapojen kyseenalaistaminen on tärkeä osa toimivamman organisaation rakentamista.

Myös Lisa Baxter korosti ”in-depth”-osuudessa pitämässään puheenvuorossaan luovan ajattelun tärkeyttä. Hänen mielestään luova ajattelu ja kriittinen ajattelu tulisi erottaa toisistaan. On tärkeää, että ennen kriittistä ajattelua annetaan tilaa ajatella asioista täysin uudella tavalla ilman välitöntä kritiikkiä. Vasta tämän luovan prosessin jälkeen tarkastellaan syntyneitä ajatuksia kriittisesti. Kriittinen ajattelu ikään kuin muokkaa uudet ideat käytettäviksi. Baxterin mukaan osa ihmisistä on luonnostaan innovatiivisempia ajattelijoita kuin toiset. Tämän vuoksi johtajien tulisi tunnistaa henkilökunnassa erilaiset tavat ajatella, jotta oikeat ihmiset saataisiin oikeisiin paikkoihin ja jotta henkilökunnasta saataisiin kaikki mahdollinen potentiaali esiin.

Yleisötyö lähtee organisaatiosta itsestään; on tärkeää, että organisaatiolla on yhteiset toiminnan tavoitteet. Organisaation sisällä yhteisten tavoitteiden määrittely ja toiminnan suunnittelu ei kulje pelkästään ylhäältä alaspäin, vaan paras lopputulos saadaan yhdessä suunnittelemalla. Kulttuurilaitosten johtajien tehtävänä onkin hyödyntää henkilökuntansa potentiaali haastamalla heidät toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla ja kyseenalaistamaan vanhat toimintatavat.

 

Osallistujien näkemyksiä konferenssin tärkeimmistä teemoista

Konferenssin viimeisenä päivänä osallistujilla oli mahdollisuus äänestää, mitkä konferenssin aikana esiin tulleista asioista he kokivat itselleen tai organisaatiolleen tärkeimmiksi. Äänestyksessä voiton veivät seuraavat kolme strategiaa:

1) Stop competing and start cooperating

2) Involve the whole organization

3) Focus on the power of the artwork

Näin ollen konferenssista osallistujille jäi ajatus siitä, että kulttuurilaitosten kannattaa ennemmin tehdä yhteistyötä kuin kilpailla yleisöistä ja että yleisötyö vaatii koko organisaation sitouttamista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka konferenssi keskittyi tarkastelemaan yleisöjä, ei taiteen sisältöjä kuitenkaan unohdettu. Esimerkiksi yhdessä konferenssin paneeleista keskusteltiin siitä, ovatko kulttuurilaitokset liian keskittyneitä hankkimaan lisää yleisöä ja tehdäänkö yleisötyötä taiteen kustannuksella. Kuten äänestyksen tuloksesta kävi ilmi, ei yleisötyössä voida unohtaa taiteen sisältöjä; ilman sisältöjä ei ole mitään, mitä yleisölle välittää.

Odotettavissa on, että keskustelu näistä teemoista jatkuu seuraavissa konferensseissa. Vuoden 2012 konferenssi tullaan pitämään Ruotsissa, ja vuoden 2013 konferenssia kaavaillaan pidettäväksi Suomessa. Toivottavasti tapaan seuraavissa konferensseissa mahdollisimman monia sekä tänä vuonna mukana olleita että myös uusia osallistujia!

 

Lisätietoa:

Lisätietoa konferenssin järjestäjistä, puhujista ja aiheista löytyy Arts and Audiences -konferenssin Internet-sivuilta osoitteesta: http://artsandaudiences.com/

Lisätietoa konferenssin järjestäjästä Audiences Norwaysta (Norsk publikumsutvikling) löytyy organisaation Internet-sivuilta osoitteesta: http://norskpublikumsutvikling.no/

 

Teksti • Anu Niemelä, vs. tutkija, Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys

Kommentoi