kesäkuu 2012

Taiteen voimaannuttava vaikutus – vuosi vieraissa

Pia Mäkinen | 1/2012

Taiteella ja luovuudella on suuri merkitys tämän päivän työelämässä. Luovuuden perusolemukseen kuuluu innostus tehdä asioita uudella tavalla. Luovuus ei välttämättä näy maailmaa mullistavina innovaatioina, paremminkin kyse on vähemmän näkyvästä taidosta uudistaa itseään, oppia uutta ja soveltaa sitä työhön.

Taiteen voimaannuttava vaikutus

Koululaisryhmä Ateneumissa Albert Edelfeltin Luxembourgin puistossa maalauksen edessä.Kuva• Janne Mäkinen


Itselläni on ollut loistava mahdollisuus olla luova ja tehdä sekä uusia asioita että uudella tavalla. Vuoden pesti Valtion taidemuseossa alkaa olla takana, kun tämä kirjoitus julkaistaan. Vaikka olen työskennellyt viestinnän ammattilaisena jo kaksikymmentä vuotta, on aina haastavaa hypätä liikkuvaan junaan. Junaan, jonka vauhti tässä tapauksessa on koko ajan kiihtynyt. Vauhtia on antanut käynnissä oleva säätiöittäminen.

Ensimmäisenä eteeni tuli vuosikertomuksen tekeminen. Niitä on tullut vuosien varrella tehtyä, mutta haastava tehtävä tässä tapauksessa siksi, että sisällöt ja asiat olivat minulle vieraita. Erityisen haastavaa oli löytää runsaasta tarjonnasta oikea kuvitus sekä kuvakrediitit. Onneksi meillä on avulias ja ammattitaitoinen kuvapalvelu.

Alussa aika kului tutustuessa kaikkien kolmen museoyksikön työntekijöihin, näyttelyihin ja kokoelmiin. Olin vieraillut kaikissa museoissa jo aiemmin, mutta nyt työntekijänä minulle avautui kokonaan uusi maailma; sain kurkistaa yleisöltä suljettujen ovien taakse ja museoiden taustarutiinit tulivat tutuiksi.

Elämysten tarjoamisesta esineiden säilyttämiseen

Museoalalla työskentelevien ammattinimikkeiden kirjo on todella laaja. Toki olin kuullut puhuttavan amanuensseista, konservaattoreista ja intendenteistä. Puhumattakaan kassavirkailijoista, oppaista ja museovalvojista. He ovat elintärkeä osa museotoimintaa: he antavat juuri ne kasvot, jotka museokävijä näkee.

Museopedagogit välittävät puolestaan yleisölle elämyksiä ja kokemuksia. Mutta tuli vastaan sitten aivan uusiakin professioita kuten museoregistraattorit. Vaikea sana jo lausuttavaksikin.

Uutta minulle oli myös se laaja museopedagoginen toiminta, jota museot järjestävät. Museopedan perinteisiä toimintamuotojahan ovat mm. opastukset ja työpajat. Miten mieluusti olisinkaan istunut päiväkotiryhmän mukana, käsi poskella kuunnellen, kun oppaat kertoivat vaikkapa taiteilija Hugo Simbergin rakastetusta maalauksesta Haavoittunut enkeli. Voi sitä hiljaisuutta, voi sitä tarkkaavaisuutta. Olisi voinut kuulla nuppineulan putoavan.

Valtion taidemuseo on paljon muutakin kuin kokoelmat ja näyttelytoiminta. Museoissa järjestetään työpajatoimintaa, teatteria, musiikkiesityksiä, luentoja, taiteen perusopetusta, opiskelijoiden tapahtumapäiviä… Voi hyvällä syyllä sanoa, että Valtion taidemuseot on kulttuuri- ja monitoimikeskus.

” Purjehdittava meidän on, ei ajelehdittava”

Hallitusohjelmassa päätettiin, että Valtion taidemuseon säätiöittäminen aloitetaan tällä hallituskaudella. Tavoitteena on, että säätiöittäminen toteutuu vuoden 2014 alussa.
Valtion taidemuseon sisäinen muutosprosessi alkoi jo viime keväänä ennen hallitusohjelman ja kehyspäätöksen linjauksia. Sisäisen muutostyön taustalla olivat OKM:n kansliapäällikön selvitys ja ulkopuolinen kansainvälinen arviointi. Viestinnällä on suuri merkitys muutoksen toteuttamisessa. Muutostilanteissa viestintää tarvitaan moninkertaisesti enemmän kuin ns. normaalitilanteessa. Myös tässä työssä sain olla tiiviisti mukana. Niin, kaiken tämän kehittämisen ja uudistumisen keskellä on muistettava jättää aikaa keskittyä myös omiin ydintehtäviin.

Mutta Oliver Wendell Holmesin sanoin: Satamaan päästäksemme meidän on joskus purjehdittava tuulen mukana ja joskus sitä vastaan – mutta purjehdittava meidän on, ei ajelehdittava eikä seisottava ankkurissa.

Reilu vuoden kestänyt sijaisuus on päättymässä. Palaan vakituiseen virkaani opetus- ja kulttuuriministeriön tarkastelemaan asioita sieltä käsin. Takana työntäyteinen, mutta mielenkiintoinen vuosi. Olen saanut olla sekä kehittämässä viestintätoimintoja että mukana organisaatiouudistuksessa, mutta myös vakiinnuttamassa tiettyjä toimintoja.

Taide tuo merkityksiä elämään. Se nostaa arjen yläpuolelle ja saa kokemaan, että elämässä on jotakin suurempaa. Olen saanut olla osa tätä suurempaa. Kiitos Valtion taidemuseo.

Teksti • Pia Mäkinen, vs. viestintäpäällikkö, Valtion taidemuseo
Kuva • © Janne Mäkinen

 

 

Kommentoi