marraskuu 2012

Eero Järnefeltin tuotanto kartoitettu

Anna Lindfors | artikkelit

Taiteilija Eero Järnefeltin (1863–1937) syntymästä tulee vuonna 2013 kuluneeksi 150 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään monia tapahtumia, mm. näyttely Ateneumin taidemuseoon. Sopivasti juhlavuoden kynnyksellä valmistuu myös Järnefeltin koko taiteellisen tuotannon kartoitus.

Eero Järnefelt: Pariisin ateljeessa, 1891, vesiväri ja lyijykynä paperille, Ateneumin taidemuseo Kuva: © VTM / KKA / Janne Mäkinen

Järnefeltin teosten kartoitustyö on ollut taiteilijan elämäntyön tunnettuudesta huolehtivan Eero Järnefelt -seuran suurprojektina jo useita vuosia. Nyt tämä työ lähenee loppuaan, kun Järnefeltin teoksia on luetteloitu tätä tarkoitusta varten suunniteltuun teostietokantaan yli 2 500 kappaletta.

Järnefelt on yksi tunnetuimmista suomalaistaiteilijoista, mutta hänen tuotantoaan ei ole koskaan aikaisemmin kartoitettu tässä laajuudessa. Edes Ludvig Wennervirran vuonna 1957 kirjoittaman laajan Järnefelt-elämäkerran ohessa ei teoksia ole listattu. Tuotanto on tähän asti ollut hahmotettavissa vain epäselvästi, lukuisten näyttely- ja huutokauppaluetteloiden sekä taiteilijasta kirjoitettujen kirjojen ja artikkeleiden pohjalta.

 

Järnefeltin taiteellisesta tuotannosta

Eero Järnefelt oli varsin tuottelias taiteilija. Valmiiksi katsottavia maalauksia, pastelliteoksia ja grafiikanteoksia on satoja, luonnoksia lukemattomia.  Tietokannassa jokaisesta teoksesta – niin valmiista kuin luonnoksesta – on tarkat tiedot, jos ne vain ovat olleet selvitettävissä. Perustietojen, kuten teosnimen, tekniikan ja mittojen ohella teoksista on listattu myös näyttelyhistoria sekä kirjallisuus. Teoksista on myös valokuva, mikäli se on ollut mahdollista saada. Yksityisomistajien tiedot jäävät ainoastaan Eero Järnefeltin seuran tietoon eivätkä näy tutkijakäytössä olevassa versiossa.

Erityisesti Koli-maisemistaan ja kaskiaiheistaan tunnettua Järnefeltiä kiehtoivat myös poutapilvien kuohkeus (teostietokannassa on 203 kpl pilviaiheista teosta) ja kalliomäntyjen jylhät piirteet (211 kpl). Pohjois-Karjalan Koli-vaaran maisemia on tiedossa 122 kpl. Rakkaat perheenjäsenet olivat niin ikään usein taiteilijan malleina (313 kpl).

Eero Järnefelt: Metsälampi, maisemaharjoitelma, 1894, vesiväri ja guassi paperille, Ateneumin taidemuseo.
Kuva: © VTM / KKA / Janne Mäkinen

Valmista! …vai onko?

Täydellisyyttä tällainen teoskartoitus ei voi koskaan saavuttaa, ainakaan täysin kattavien teostietojen osalta. Tietokannassa joidenkin teosten kohdalla saattaa puuttua tietoja, kuten kuva tai omistaja. Kadonneiksi todetuista teoksista saattaa löytyä maininta tai jopa kuva vanhoista näyttelyluetteloista, mutta ajan myötä teosten olinpaikka ja nykyinen omistaja ovat jääneet unholaan. Työt on ehkä myyty ulkomaille tai ne ovat kenties unohtuneet jonkun suvun vinttikomeroon. Myös luonnoksia lienee vielä paljon luetteloimatta.

Tiedustelujen ja sinnikkään etsivätyön kautta monia ennen tuntemattomia teoksia on silti saatu Järnefeltin seuran tietouteen, ja tunnettujen teosten puutteellisia tietoja on saatu täydennettyä. Kaikkien teosten aitoutta ei kuitenkaan ole varmennettu.

 

Monen vuoden urakka

Aloitin Järnefeltin teosten kartoitusprojektin tutkijana vuonna 2009, ollessani vielä taidehistorian opiskelija. Työni on ollut luetteloida sekä myös etsiä Järnefeltin teoksia FileMaker-pohjaiseen tietokantaan, jonka on suunnitellut Ateneumin taidemuseon intendentti Heikki Malme. Tuotannon kasaaminen kokoon on vienyt monta vuotta, mutta ollut varsin antoisaa ja mielenkiintoista – välillä varsinaista salapoliisityötä!

Varsinaisen kartoitustyön aloitti vuoden 2004 lopussa Eero Järnefeltin seuran hallituksen päätöksellä Järnefeltin seuran sihteeri Riitta Blomstedt, jonka kanssa kartoitusta on yhdessä jatkettu. Itse teen työtä nyt osa-aikaisesti, Kuvataiteen keskusarkiston amanuenssin viransijaisuuteni ohella. Järnefelt-tietoutta on luonnollisesti jakanut Järnefeltin seuran puheenjohtaja, taidehistorioitsija Leena Lindqvist. Apuna ovat toimineet myös taidehistorioitsija Petja Hovinheimo ja grafiikan osalta Heikki Malme. Molemmat heistä ovat seuran hallituksen jäseniä. Lisäksi kiitokset kuuluvat tietysti Järnefeltin perillisille sekä muille Järnefeltin teosten omistajille.

 

 

Teostietokanta tutkijoiden käyttöön

Nyt on tullut aika päättää kartoitusprojektin aktiivinen vaihe, ja Eero Järnefelt -teostietokanta luovutetaan Valtion taidemuseon Kuvataiteen keskusarkistolle tutkijoiden käyttöön vuoden vaihteessa 2012–2013. Järnefeltin seura päivittää teostietokantaa, mikäli uutta tietoa ilmenee. ”Uusia” teoksia voi antaa tiedoksi sihteeri Riitta Blomstedtille (riitta.blomstedt@luukku.com).

Tietokannasta toivotaan olevan hyötyä Eero Järnefeltin taiteesta kiinnostuneille tutkijoille, jotka voivat viimein saada helposti kokonaiskuvan taiteilijan tuotannosta. Järnefeltin elämäntyössä riittää vielä paljon tutkittavaa, jo taideteosten määrä kertoo siitä, miten hänen luomisvoimansa toimi.

 

Teksti ja kuvat • Anna Lindfors, FM, vs. amanuenssi, Kuvataiteen keskusarkisto

 

2 kommenttia

  • Yrjö Nurkkala kirjoitti:

    Kiinnostava uutinen. Joko julkinen osa tuosta tiedostosta saataisiin nettiin?

  • Anna Lindfors kirjoitti:

    Hei!
    Teostietoja ei ainakaan toistaiseksi ole tulossa Internetiin, mutta tiedotamme asiasta, mikäli näin päätettäisiin tehdä.

    Teostietokanta tulee kuitenkin jo alusta alkaen olemaan kaikkien kiinnostuneiden ulottuvilla Kuvataiteen keskusarkistossa. Arkisto on kaikille avoinna, mutta käynti edellyttää ajanvarausta.

  • Kommentoi