kesäkuu 2013

Museoalan Teemapäivillä keskusteltiin kulttuuriperinnön avoimuudesta

Anu Niemelä | artikkelit

Kuva • © Valtion taidemuseo/Kuvataiteen keskusarkisto/Kirsi Halkola

Helmikuinen seminaari laajentui koko museoalan yhteiseksi tapahtumaksi

Museoalan Teemapäivät järjestettiin jälleen kerran Ateneumin taidemuseossa 7.2.–8.2.2013 otsikolla ”Oikeus kokoelmiin!”. Teemapäivät tunnetaan erityisesti taidemuseoalan vuotuisena seminaarina, jota Valtion taidemuseo on järjestänyt vuodesta 2003 lähtien.

Tänä vuonna seminaarin ohjelma suunnattiin koko museokentälle, ei pelkästään taidemuseoväelle, mistä johtuen myös nimi muutettiin Museoalan Teemapäiviksi. Useampana vuonna seminaariin on osallistunut väkeä myös taidemuseoalan ulkopuolelta, mikä on koettu positiiviseksi alan kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta. Laajentuminen koko museokentän yhteiseksi tapahtumaksi liittyy myös siihen, että vuoden 2013 alusta alkaen valtakunnalliset taidemuseoalan kehittämistehtävät siirrettiin Valtion taidemuseon Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys -yksiköstä Museoviraston Kehittämispalveluihin. Teemapäivät oli yksi niistä hankkeista, joka siirtyi tehtävien mukana. Tänä vuonna teematiimi koostuikin sekä Valtion taidemuseon että Museoviraston henkilökunnasta.

Kaiken kaikkiaan seminaariin osallistui yli 160 museoalan kehittämisestä kiinnostunutta henkilöä eri puolilta Suomea! Mukana oli ilahduttavan laaja kirjo eri museoiden ja ammattinimikkeiden edustajia sekä myös alan ulkopuolisia toimijoita.

Kohti avoimempia ja saavutettavampia museoita

Tänä vuonna keskityttiin museoiden kokoelmiin. Aihetta tarkasteltiin ajankohtaisesta ja tuoreesta näkökulmasta, nimittäin kulttuuriperintöaineistojen saatavuuden ja hyödynnettävyyden näkökulmasta. Seminaarin aikana keskusteltiin mm. siitä, kenellä on oikeus tulkita, tutkia ja määritellä yhteistä historiaamme. Miten kulttuurilaitokset voisivat avata tietovarantojaan yleisöjen hyödynnettäväksi? Entä mitä avoimella tiedolla ja museolla oikeastaan tarkoitetaan?

Seminaarin aiheet herättivät vilkasta keskustelua osallistujien parissa. Ilmassa oli innostuneisuutta, tiedonjanoa ja uteliaisuutta aihetta kohtaan. Myös jälkikäteen toteutettu palautekysely (31 vastaajaa) osoitti, että Teemapäivin tämänvuotinen aihevalinta oli onnistunut. Lähes kaikki vastaajat (97 %) olivat tyytyväisiä aiheen ajankohtaisuuteen. Alla avoimia kommentteja:

”Aihe oli todella tärkeä ja ajankohtainen. Minulle jäi sellainen tunne, että ihmiset olivat todella innostuneita sisällöistä ja alkoivat myös ajatella hieman uudella tavoin omasta työstään (tai ainakin jokin uusi ajatusprosessi käynnistyi monilla).”

”Ajankohtainen, osuva ja keskustelluttava. Museot ovat vähän jämähtäneet ja kaipaavat potkua persuksille. Esimerkit ovat hyvä porkkana. Maailma menee jo e-highwaylla ja me vaan wikisemme.”

Kuva • © Pia Lonardi

Kuva • © Pia Lonardi

Puheenvuoroja moninaisuudesta, avoimesta tiedosta sekä käytännön kokemuksista

Seminaarin aikana yleisö kuuli useita puheenvuoroja teemaan ympäriltä. Ruotsalainen Fredrik Svanberg aloitti seminaarin luennollaan, jossa hän kyseenalaisti kokoelmaobjekteihin perinteisesti liitettävien tietojen kattavuuden. Taidehistorioitsija Juha-Heikki Tihinen jatkoi kokoelmien toisin katsomisesta kertomalla Valtion taidemuseon Taidekokoelmat -verkkopalveluun tekemästään Queer-reitistä.

Torstaiaamupäivän ohjelmaan sisältyi myös Sanna Marttilan valaiseva luento avoimesta kulttuurista. Puheenvuoronsa aikana hän mm. avasi yleisölle avoimeen dataan liittyvää käsitteistöä. Marttila kannusti museoita avaamaan aineistojaan yleisöille. Aluksi voi aloittaa pienellä aineistomäärällä, kaikkea ei suinkaan tarvitse tehdä saman tien. Sanna Marttilan luennon esitys on ladattavissa Slidesharesta.

Erityistä kiitosta palautekyselyssä saivat hollantilaiset puhujat Maarten Brinkerink ja Lizzy Jongma. Brinkerink kertoi hollantilaisesta Open Culture Data -verkostosta, joka toiminnallaan pyrkii edistämään kulttuuriaineistojen jakamista ja vapaata käyttöä verkon kautta. Lizzy Jongma taas kertoi Rijksmuseumin kokemuksista kokoelmiensa avaamisesta; museo päätti jakaa tekijänoikeuksista vapaiden kokoelmateostensa kuvia ja metatietoja verkon kautta ilman käyttörajoituksia jouduttuaan sulkemaan yleisöltä ovensa korjaustöiden vuoksi lähes vuosikymmeneksi. Teokset ovat olleet esimerkiksi sovellusten tekijöiden vapaasti käytettävissä. Avaaminen on tuonut museolle runsaasti näkyvyyttä ja uusia asiakkaita. Brinkerinkin ja Jongman esitykset ovat ladattavissa Valtion taidemuseon verkkosivuilta.

Perjantai-iltapäivän puheenvuoroissa keskityttiin avaamisen mahdollisuuksiin. Wikimedia Suomen puheenjohtaja Tommi Kovala esitteli, miten kulttuurilaitokset voisivat hyödyntää ja käyttää erilaisia Wikejä. Arja Miller kertoi Kiasmassa suunnitteilla olevan kokoelmanäyttelyn tekoprosessista, johon on haluttu ottaa entistä vahvemmin mukaan myös yleisön edustajia. Marja Istala Kumpunen esitteli Ateneumin taidemuseon osallistumista Google Art Projectiin.

Kiasman Sanna Hirvonen ja Janne Heinonen taas pohtivat avoimuutta uudenlaisen työkulttuurin kautta; he kannustivat museoalan ammattilaisia jakamaan myös keskeneräisiä ideoitaan esimerkiksi sosiaalisen media avulla. Avoimuus saattaa tarjota yllättäviäkin mahdollisuuksia ja auttaa myös ideoiden jalostamisessa. Myös heidän esityksensä on luettavissa Slidesharessa.

Keskusteluja paneeleissa, verkossa ja pyöreissä pöydissä

Torstai-iltapäivänä käytiin paneelikeskustelu kulttuuriperinnön avoimuudesta ja saavutettavuudesta Kulttuuria kaikille -palvelun projektipäällikkö Rita Paqvalénin johtamana. Keskustelijoina toimivat Kalle Kallio, Esko Nummelin sekä Vesa Hongisto. Mukaan keskusteluun liittyi myös aamupäivällä luennon pitänyt Sanna Marttila. Paneelissa keskusteltiin mm. siitä, mitä oikeus kokoelmiin tarkoittaa.

Avoimuuden teemaa haluttiin tuoda myös käytäntöön. Torstain paneelikeskustelua oli mahdollista seurata myös livelähetyksenä. Verkon kautta keskustelua seurasikin jopa 148 katsojaa, ja yleisö osallistui keskusteluun vilkkaasti myös sosiaalisen median välityksellä. Twitter-keskusteluista on koottu Storify-kooste. Myös itse keskustelu on katsottavissa jälkikäteen Vimeosta.

Palautekyselyssä suurin osa vastaajista kiitteli järjestäjiä siitä, että livelähetys mahdollisti myös etäosallistumisen. Twitterin käyttö sen sijaan jakoi jonkin verran yleisön mielipiteitä; osa piti sitä tärkeänä kommentointivälineenä, kun taas osaa Twitter-viestit jopa häiritsivät. Palautetta tuli myös siitä, että Twitterissä käytyä keskustelua olisi voitu hyödyntää enemmän. Alla pari avointa kommenttia:

 

”Livelähetys oli tosi hyvä juttu, meidän museossa myös ne, jotka eivät päässeet paikalle, pääsivät näin osallistumaan. Twitterissä sama hyöty, siellä ehkä myös helpompi ”sanoa” jotain ja ”avata äänensä” kuin keskustelussa paikan päällä. Enemmän tätä!”

”Hieno idea, mutta tekstejä olisi voinut lukea ääneen ja kommentoida keskustelun lomassa, koska tekstejä ei nähnyt lukea seinältä.”

Myös perjantaina käytiin vilkasta keskustelua aiheesta tekijänoikeudet ja tietosuoja Valtion taidemuseon lakimies Tuula Hämäläisen johdolla. Hänen lisäkseen keskustelussa olivat mukana lakimies Matleena Haapala Museovirastosta sekä hallitusneuvos Jorma Waldén opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Lyhyen paneelin aikana ehdittiin tehdä ainoastaan pieni pintaraapaisu aiheisiin. Museoilla on kuitenkin selkeästi tarve saada lisätietoa avoimeen tietoon liittyvistä juridisista seikoista. Tämä näkyi myös palautekyselyn vastauksissa, joissa toivottiin, että aihetta olisi ehditty käsitellä laajemminkin.

Osallistujilla oli myös mahdollisuus päästä keskustelemaan seminaarin teemoista Pyöreiden pöytien -keskusteluissa, joissa teemoina oli mm. asiakaslähtöisyys, tekijänoikeudet, avoimet digitaaliset sisällöt sekä kokoelmahallinnan priorisointi. Pienryhmissä käydyt keskustelut jatkuivat vilkkaana vielä jälkikäteen illanvietossa ja kahvitauoilla. Keskustelujen muistiinpanoista koostettiin laaja yhteenveto, joka löytyy Valtion taidemuseon verkkosivuilta Teemapäivä-koosteesta.

Teemapäivät vuonna 2014?

Tapahtuman aikana seminaariyleisössä kysymyksiä herätti myös Teemapäivien tulevaisuus. Miten museoalan kehittämistehtävien uudelleen organisointi vaikuttaa tuleviin Teemapäiviin? Järjestetäänkö seminaaria edelleen?

Vastauksena näihin kysymyksiin voidaan sanoa, että Teemapäiviä tullaan jatkossakin järjestämään; tulevaisuudessa ohjelma suunnataan koko museokentälle, ja järjestelytehtävistä vastaa Museoviraston Kehittämispalvelut. Toiveissa on, että tapahtumaa järjestettäisiin entistä tiiviimmässä yhteistyössä museokentän kanssa.

Vaikka muutoksia tuttuun seminaariin on varmastikin tulossa, niin paljon on myös sellaista, jota ei Teemapäivissä haluta muuttaa. Jatkossakin tullaan panostamaan ajankohtaisiin teemoihin, kansainvälisiin puhujiin, vuorovaikutteisiin keskusteluihin sekä myös rentoon yhdessä oloon. Palautekyselyssä Teemapäivien vahvuuksiksi mainittiinkin mm. avoin ilmapiiri, innostavat keskustelut sekä kollegojen tapaaminen. Alla muutama avoin vastaus kysymykseen Teemapäivien vahvuuksista:

”Upea ja innostava sekä salliva ilmapiiri. En ole ollut missään konferenssissa jossa olisi ollut näin paljon laadukasta keskustelua!”

”Teemapäivät on hyvä konsepti, ja sen avulla on aina koottu yhteen suuri määrä alan asiantuntijoilta eri museoista ja eri puolilta Suomea: tämä on hyvä juttu.”

Palautekyselyssä seuraavan vuoden Teemapäivien aiheeksi ehdotettiin mm. museoiden digitaalisia palveluja, kokoelmia, kuratointia sekä museoiden yhteiskunnallista roolia. Lisäksi toivottiin enemmän informaatiota tekijänoikeuksista ja tietosuojasta. Palautteissa tuotiin myös esille, että puheenvuorojen pitäjien joukossa olisi hyvä olla vielä enemmän uusia kasvoja, ammattilaisia museoalan ulkopuolelta sekä myös pienten museoiden edustajia.

Museoviraston Kehittämispalveluiden teematiimi aloittaa parhaillaan uusien Teemapäivien suunnittelun. Otammekin mielellämme vastaan kehittämisehdotuksiasi ja ideoitasi tulevista seminaareista. Tuomalla ajatuksesi esille voit vaikuttaa siihen, millaisiksi tulevat, koko museokentälle suunnatut Teemapäivät muodostuvat!

Lisätietoa

Valtion taidemuseon verkkosivuilta löytyy Museoalan Teemapäivien 2013 kooste. Lisämateriaalia-sivulle on kerätty puhujien seminaaria varten kirjoittamia artikkeleja.

Teksti •  Anu Niemelä, erikoisasiantuntija, Museoviraston Kehittämispalvelut.

Kommentoi