Suomen taideyhdistyksen kertomus 1900. Kuva Kuvataiteen keskusarkisto

Yli 25 vuotta sitten huomasin, että Suomen Taideyhdistyksen, siis Valtion taidemuseon edeltäjäorganisaation toimintakertomusten sarjassa oli häpeällinen aukko: Suomen taiteen ehkä kunniakkaimman vuoden 1900 suomenkielinen laitos puuttui. Kun syksyllä 2009 pääsin helsinkiläisen antikvariaatin varastoon, kauan kaivattu löytyi. Se oli päätynyt sinne Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston poistoista. Se on peräisin professori B. F. Godenhjelmin kirjastosta, elokuulta 1913. + lue lisää

Wäinö Aaltosen pronssiveistoksen Jälleenrakennus (Usko tulevaisuuteen) paljastus Pohjoismaiden Yhdyspankin (nyk. Nordea) pääkonttorin pankkisalissa 8.1.1949. Valok. Constantin Grünberg. Kuvataiteen keskusarkisto.

Maan tunnetuimpiin museovalokuvaajiin 1950- ja 1960-luvulla kuuluneen Constantin Grünbergin perilliset lahjoittivat viime vuoden lopulla keskusarkistolle liki 1800 kuvataideaiheista mustavalkonegatiivia. Lahjoitus täydentää arkistossa jo olevaa useiden tuhansien kuvien Grünberg-kokoelmaa, joka saatiin niinikään lahjoituksena valokuvaajan puolisolta Renate Grünbergiltä jo 1969.

Sukutaustaltaan puoliksi baltialainen, puolittain italialaisen monarkkien ja siniveristen hovikuvaajan Charles Bergamascon jälkeläinen Constantin Grünberg (1891-1972) toimi Helsingissä ateljeekuvaajana sekä tilausperustalta useiden merkittävien museoiden kuten Ateneumin taidemuseon ja Helsingin kaupunginmuseon palveluksessa. Ateneumin 1950-1960-luvulla taltioidun taideteoskuva-aineiston pääosa on juuri Grünbergin kuvaama. Lahjoitukseen sisältyy myös arvokkaita dokumentteja pääkaupungin gallerioista ja niiden näyttelyistä.

Teksti • Veikko Pakkanen, amanuenssi, Kuvataiteen keskusarkisto

Kuva • Valokuvaaja Constantin Grünberg, Kuvataiteen keskusarkisto

Valtion taidemuseon Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys -yksikössä toteutettu selvitys taidemuseoiden korkeakouluharjoittelijoista on juuri valmistunut. Selvityksessä tarkastellaan mm. korkeakouluharjoitteluihin liittyviä käytäntöjä, työtehtäviä sekä harjoitteluiden vaikutusta myöhempään työllistymiseen. + lue lisää

Vuoden 2011 Teemapäivät järjestetään tällä kertaa poikkeuksellisesti jo tammikuussa, yhteistyössä Valtion taidemuseon/Kehyksen, Suomen kansallismuseon/Kulttuurien museon ja Suomen Museoliiton kanssa. Seminaarin ohjelma on suunnattu taide- ja kulttuurihistorian museoissa työskenteleville, mutta myös muille museotyön kehittämisestä kiinnostuneille toimijoille sekä opiskelijoille. + lue lisää

”Voi kun joskus ei osaa olla iloinen vaikka asiat on hyvin”, kirjoitti taiteilija Alpo Jaakola (1929–1997) päiväkirjaansa 28.9.1976. Samaan päivään oli kuulunut ilmeisen epäonnistunut hatunostomatka Loimaalle, ja päiväkirjan sivuja koristavat kuvat taiteilijasta itsestään (?) erilaisissa hatuissa. + lue lisää

1. Minkälaisesta projektista on kysymys?

Ali: Kyseessä on Kuvataiteen keskusarkistossa 2009 käynnistynyt Taiteilija työssään –dokumentointiprojekti, jonka tarkoituksena on haastatella taiteilijoita taidehistoriallista tutkimusta varten. + lue lisää

Taidemuseoalalla on monia eri professioita, jotkut hyvin tunnettuja, toiset hieman tuntemattomampia. Tämän sarjan tarkoituksena on nostaa esiin eri ammattiryhmiä. Tässä lehdessä esittelyvuorossa on Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehyksen erikoisasiantuntija Helka Ketonen.

+ lue lisää

Taidemuseoalalla on monia eri professioita, jotkut hyvin tunnettuja, toiset hieman tuntemattomampia. Tämän sarjan tarkoituksena on nostaa esiin eri ammattiryhmiä. Tässä lehdessä esittelyvuorossa on Valtion taidemuseon valaistusmestari Risto Linnapuomi. + lue lisää

Valtion taidemuseossa laadittu Taideteosten luettelointiohje on nyt valmis testattavaksi taidemuseoissa. Ohjeen tarkoituksena on ollut yhtenäistää teosluettelointiin liittyvää sanastoa ja käytäntöjä siten, että ne toimisivat työkaluina museoissa käytettävissä olevista erilaisista tiedonhallintajärjestelmistä ja tekniikasta riippumatta. + lue lisää

Euroopan unionin kulttuuriohjelma rahoittaa kokoelmien liikkuvuutta kaksivuotisessa hankkeessa, jota toteuttavat yhdeksän instituutiota EU:n eri jäsenmaista. Suomalaista osaamista edustavat hankkeen pääjärjestäjiin kuuluva Valtion taidemuseo sekä verkostokumppanit Suomen museoliitto ja Museovirasto. + lue lisää