Asuin 1980-luvun alkupuolella joitakin vuosia Pariisissa, jossa taidemuseoiden kokoelmat, näyttelyt ja ennen kaikkea Pompidou-keskuksen kirjasto monipuolistivat käsityksiäni 1900-luvun alun avantgardesta: futurismista, orfismista, dadaismista, surrealismista ja kubismista. Muistiinpanojeni mukaan luin Pariisissa syyskuussa 1982 suomalaisen, jo tuolloin kansainvälisesti arvostetun filosofin Jaakko Hintikan teosta Kieli ja mieli (1982). Kieltä ja merkitystä tutkinut Hintikka tarkasteli kyseisessä teoksessa filosofisessa kielentutkimuksessa esiintyvien ongelmien heijastumista kuvataiteessa. + lue lisää

Uskon useimpien taidemuseoihmisten jakavan käsityksen siitä, että taidemuseotoiminta on hyvin erilaista museotoimintaa. Taidemuseo on muutakin kuin vain muistiorganisaatio ja varasto, se on jatkuvasti uutta luova ja ohjaava kulttuurilaitos. Alan ulkopuolella tämän mieltäminen ei ole aina itsestään selvää. Siksikin oman paikan asemointi ja tulevaisuuksien hahmotteleminen on mitä tärkeintä. Taidemuseokentällä on vastuu olla itse määrittämässä aktiivisesti tulevaisuuttaan. + lue lisää

Camilla Hjelmin keväällä 2009 ilmestynyt väitöskirja Modernismens förespråkare – Gösta Stenman och hans konstsalong käsittelee yhtä 1900-luvun suomalaisen kuvataiteen kentän keskeisimmistä henkilöistä. Hänen kohdallaan puhuminen pelkästä ”taustavaikuttajan roolista” olisi sangen varovainen arvio. Gösta Stenman (1888–1947), syntyjään oululaisen kauppiasperheen lapsi, loi itselleen uran, joka hakee vertaistaan suomalaisessa taide-elämässä. + lue lisää

Keskusarkiston kuvakokoelmien ydin ovat sen yli puoli miljoonaa valokuvaoriginaalia. Nämä tutkimukselle olennaiset dokumentit  kuuluvat maamme kansalliseen kulttuuriperintöön. Keskusarkisto vaalii ja hoitaa tätä arvoaineistoa tietoisesti kaikin keinoin. + lue lisää

Millainen on hyvä näyttely? Mikä siitä tekee erinomaisen? Millaisia käytännön kysymyksiä näyttelyiden tekemiseen liittyy?

Paula Marincolan toimittama kirja Questions of Practice: What Makes a Great Exhibition käsittelee kysymyksenasettelua näyttelyiden tekijöiden näkökulmasta. Kirjan parasta antia onkin lukea kuinka esimerkiksi vuoden Robert Storr, Lynne Cooke ja Iwona Blazwick sanallistavat ajatteluaan näyttelyistä instituutiona. Mitä näyttely kertoo, mitä se jättää kertomatta? Kuinka tila vaikuttaa kokemukseen? Kuinka näyttelyn tekijöiden tulee kantaa vastuunsa? + lue lisää

Hans-Ulrich Obrist aloitti uransa komeettamaisena nuorena kuraattorina ja taidekirjoittajana, joka suolsi näyttelyitä ja taiteilijahaastatteluihin pohjaavia kirjoja hirvittävällä vauhdilla. Vaikka Obrist ei enää kuulukaan kentän debytantteihin, vaan ennemminkin kuraattorien jetsettiin, hänen julkaisuvauhtinsa ei ole hidastunut. + lue lisää

Taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen määrä Kuvataiteen keskusarkistossa on lisääntynyt huimasti arkiston tunnettuuden kasvaessa. Viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana kokoelmiin on saatu uusia yksityisarkistokokonaisuuksia yhteensä 11. + lue lisää

Taidemuseoalalla on monia eri professioita, jotkut hyvin tunnettuja, toiset hieman tuntemattomampia. Tämän sarjan tarkoituksena on nostaa esiin eri ammattiryhmiä, joista ensimmäisenä ovat vuorossa Ateneumin taidemuseon museoregistraattorit Kristina von Knorring ja Maria Lilja. + lue lisää

Kuvassa Picasso-museon edustaja tarkastaa Picasson maalausta Ateneumin taidemuseossa.

Kansainvälisten kiertonäyttelyiden valmisteluissa ja järjestelyissä on tärkeää huolehtia alusta lähtien molemminpuolisen luottamuksen syntymisestä ja säilymisestä lainaavan osapuolen ja lainanantajan välillä. + lue lisää

Picasso-näyttely on Ateneumin taidemuseolle todellinen voimannäyttö, johon jokainen museon työntekijä on osallistunut. Haastattelimme Ateneumin museonjohtaja Maija Tanninen-Mattilaa ja kysyimme hänen kokemuksiaan ja mielipiteitään kuratoinnista meneillään olevan Picasso-näyttelyn tiimoilta. + lue lisää