kesäkuu 2012

Uusi aika koittaa myös Kulttuuria kaikille -palvelulle

Rita Paqvalén | 1/2012

Valtion taidemuseossa eletään suurta muutoksen aikaa, jolloin tarvittavat muutokset vuonna 2013 säätiöitymistä varten valmistellaan. Vuosi 2012 on myös muutoksen vuosi Valtion taidemuseon alaisena toimivalle sekä saavutettavuus- ja moninaisuuskysymysten parissa työskentelevälle Kulttuuria kaikille -palvelulle. + lue lisää

kesäkuu 2012

The Registration for the NORDIK 2012 conference is now open

Anna-Maria Wiljanen | 1/2012

NORDIK 2012: Meeting-Place for Art Historians of the NorthPresentation/Representation/RepressionThe Critical Production of Display and Interpretation in Art History,

Stockholm, October 24-27, 2012

ATTN! You can register here + lue lisää

kesäkuu 2012

Sosiaalinen media ja Teemapäivät 2012

Pia Lonardi | 1/2012

Sosiaalinen media puhuttaa ja jakaa tunteita. Sosiaaliseksi mediaksi usein mielletään lähinnä Facebookin kaltaiset yhteisöpalvelut, mutta laajemmin se voidaan määritellä sovelluksina, jotka mahdollistavat kenen tahansa tuottaa, jakaa ja kommentoida sisältöä. Näin ollen sosiaalinen media, tuttavallisemmin some, pitää sisällään kaikenlaista blogeista keskustelufoorumeihin, YouTubeen, Linkediniin ja Twitteriin asti.

+ lue lisää

kesäkuu 2012

Taiteen voimaannuttava vaikutus – vuosi vieraissa

Pia Mäkinen | 1/2012

Taiteella ja luovuudella on suuri merkitys tämän päivän työelämässä. Luovuuden perusolemukseen kuuluu innostus tehdä asioita uudella tavalla. Luovuus ei välttämättä näy maailmaa mullistavina innovaatioina, paremminkin kyse on vähemmän näkyvästä taidosta uudistaa itseään, oppia uutta ja soveltaa sitä työhön.

Taiteen voimaannuttava vaikutus

Koululaisryhmä Ateneumissa Albert Edelfeltin Luxembourgin puistossa maalauksen edessä.Kuva• Janne Mäkinen

+ lue lisää

kesäkuu 2012

Pääkirjoitus 1/2012

Anna-Maria Wiljanen | 1/2012

Kulunutta kevättä on sävyttänyt kiivas keskustelu Guggenheim-museohankkeesta. Keskustelua on käyty kaikkialla: mediassa, lehtien palstoilla, työpaikoilla, illalliskeskusteluissa ja toriparlamenteissa! Hankkeen vastustajat ja puolustajat eivät todellakaan ole säästelleet sanojaan. Keskustelun ja lobbauksen velloessa valtoimenaan, museoammattilaisten työ on kuitenkin jatkunut tavalliseen jokakeväiseen tapaan – hyvin intensiivisenä! Keskustelu on toki erittäin tervetullutta mutta sen ei pitäisi viedä huomiota pois päivänpolttavista aiheista, joita museoalalla riittää!

Tämä Lasuurin numero tarjoaa runsaasti luettavaa museoalan päivänpolttavista aiheista. Riitta Ojanperän artikkeli käsittelee Valtion taidemuseon uutta kokoelmastrategiaa ja kokoelmapoliittiista ohjelmaa, joka on valmistunut viime vuoden lopulla kahden vuoden työn tuloksena. Kokoelmiin liittyy erottamattomana osana myös konservointilaitos. Konservoinnin opinnäytetöihin tutustutaan ajankohtaista-osiossa.

Lasuurin toisen aihekokonaisuuden keskiössä on digitaalisuus: Kansallinen digitaalinen kirjasto –hanke ja museoammattilaisen henkilökuvassa tutustumme audiovisuaalisen viestinnän opiskelijaan. Riitta Ojanperä pohtii blogissaan digijulkaisuja, Eija Liukkonen meitä kaikkia askarruttavasti sitä, miten suomalaiset saataisiin innokkaiksi museokävijöiksi ja allekirjoittanut pohtii tehtäväkiertoa museomaailmassa. Kerromme myös sosiaalisen median Teemapäivien valloituksesta.

Kuten Lasuurin sisällöstä käy ilmi, museoala on jatkuvassa liikkeessä. Hurja teknologinen kehitys edellyttää myös museoalalta ketteryyttä tehdä nopeita käännösliikkeitä, samalla kun hyvin toimivat prosessit kannattaa säilyttää. Jatkuva liike uuden ja vanhan rajapinnalla – ehkäpä juuri tämä on museoalan kiehtovuuden salaisuus!

Voit lähettää tuttuun tapaan ideoita ja/tai artikkeliehdotuksia, kommentoida artikkeleita ja blogeja osoitteessa lasuuri(at)fng.fi.

Aurinkoista ja rentouttavaa kesää ja antoisia lukuhetkiä!

Anna-Maria Wiljanen

päätoimittaja

Viestintäpäällikkö, Valtion taidemuseo

 

kesäkuu 2012

Valtion taidemuseon uusi kokoelmastrategia ja -politiikka

Riitta Ojanperä | 1/2012

Uusi Valtion taidemuseon kokoelmastrategia ja kokoelmapoliittinen ohjelma valmistui lopullisesti marraskuussa 2011. Se korvasi edellisen, kesällä 2006 vahvistetun kokoelmapoliittisen ohjelman.

+ lue lisää

kesäkuu 2012

Lähikuvassa audiovisuaalisen viestinnän opiskelija Minttu Juvonen

Maritta Mellais | 1/2012

Omnia ammattiopistossa audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa suorittava Minttu Juvonen, 21 v, istuu työpisteensä ääressä Kuvataiteen keskusarkiston tutkijasalissa ja käsittelee ottamiaan digikuvia.

Kuva • © Valtion taidemuseo/Kuvataiteen keskusarkisto/Minttu Juvonen

Minttu, kerro hiukan miten tulit meille töihin.
”Koulussa ohjaaja kertoi täältä tulleesta harjoittelupaikkatarjouksesta. Olin tosi nopea ja lähetin heti seuraavana aamuna arkistoon sähköpostia, jossa esittelin itseni. Siitä se sitten lähti ja aloitin työt arkistossa tammikuun 16. päivänä. Jännitti aika paljon.
Peruskoulun jälkeen halusin lähteä jonnekin opiskelemaan ja eteen osui autoalan perustutkinto eli autonasentajan koulutus, jonne pääsin. Olin luokan ainoa tyttö autohullujen poikien joukossa. Olen sen vuoksi ollut töissä autokorjaamoilla, viimeksi Scanialla rekkoja korjaamassa. Kyllähän arkisto ja koko Ateneum tuntui aika toisenlaiselta.”

+ lue lisää

kesäkuu 2012

Valtion taidemuseon konservointiosastolla tehdään opinnäytetöitä

Kirsi Hiltunen | ajankohtaista

Kolme Metropolia-ammattikorkeakoulun konservointiosastolla opiskelevaa maalauskonservaattoriopiskelijaa tekee opinnäytetöitään Valtion taidemuseon konservointiosastolla. Heistä kaksi, Arttu Alaranta ja Annina Andersson, työskentelevät Ateneumin konservointiateljeessa ja Satu Mäkelä Nykytaiteenmuseo Kiasman konservointiateljeessa.

Arttu Alaranta kittaa vaurioalueita opinnäytetyössään.Kuva • © Valtion taidemuseo/Konservointilaitos/Kirsi Hiltunen

Arttu Alarannan lopputyön aiheeksi valikoitui Valtion taidemuseon kokoelmiin kuuluva Vladimir Swertschkoffin maalaama P.P. Rubensin muotokuva, kopio Rubensin mukaan (A I 77). Lopputyössään hän selvitti myös Swertschoffin elämäkertaa ja tutki kopioinnin ja kopioiden roolia 1800-luvun suomalaisessa taidekentässä. + lue lisää

kesäkuu 2012

Kansallisen digitaalisen kirjaston KDK-hanke näkyy tälläkin kerralla valtion taidemuseon paperikonservoinnissa

Kaisu Voutilainen | 1/2012

Edellisen KDK-hankkeen luonnoskirjojen dokumentoinnin ja konservoinnin jälkeen on vuorossa piirustus- ja akvarellikokoelmat. Kokoelman noin kymmenestä tuhannesta teoksesta on valokuvaamattomia lähes puolet.

+ lue lisää