toukokuu 2010

Valokuvat Ateneumin teosripustushistorian lähteinä

Veikko Pakkanen | artikkelit

Taideteosten valokuvaus on aloitettu Suomessa 1840-luvulla, siis hyvin pian tekniikan tänne kotiuduttua. Aihepiirin harvat säilyneet varhaiset valokuvat ovat kuitenkin valtaosin vain yksittäistä teosta esittäviä. Valtion taidemuseon valokuvakokoelmissa on vasta 1890-luvulta alkaen dokumentteja, joista selviää teoksen ulkonäön lisäksi myös sen ripustus ja suhde ympäröivään tilaan. Tarkastelen tässä kirjoituksessa ripustustietoa, jota on saatavissa Ateneumiin liittyvistä, noin aikavälille 1890-1930 ajoittuvista valokuvadokumenteista.

Interiööri Suomen Taideyhdistyksen galleriasta Ateneum-rakennuksen 3.kerroksesta. Valokuvaaja Nils Wasastjerna 1893. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

+ lue lisää

toukokuu 2010

Ripustuksen historiaa

Susanna Pettersson | lukuvinkit

Göteborgin taidemuseo palkkasi vuosiksi 2008-2010 Jeff Wernerin ja Kristoffer Arvidssonin kehittämään museon tutkimusosastoa. Tulokset alkavat nyt näkyä. Vuonna 2009 museo julkaisi ensimmäisen uuteen tutkimussarjaan kuuluvan julkaisun. Skiascopen teemana on ripustusten ja näyttelyiden historia Göteborgin taidemuseossa. Julkaisun esipuheessa toivotaan, että sarja voisi jatkossakin syventää tietoa museon monipuolisesta kokoelmasta ja ”kutkuttavasta” historiasta. + lue lisää

toukokuu 2010

Taidemuseoalan eri professiot

Anna-Maria Wiljanen | ajankohtaista

Taidemuseoalalla on monia eri professioita, jotkut hyvin tunnettuja, toiset hieman tuntemattomampia. Tämän sarjan tarkoituksena on nostaa esiin eri ammattiryhmiä. Tässä lehdessä esittelyvuorossa on Valtion taidemuseon valaistusmestari Risto Linnapuomi. + lue lisää

toukokuu 2010

Suomen kuvataiteen bibliografia verkkopalveluna

Irmeli Isomäki | artikkelit

Taidehistorioitsijat ovat erikoisia ja arvostettavia tiedontuottajia sikäli, että heidän tekstinsä harvoin vanhenevat. Tästä huolimatta Suomessa ei toistaiseksi ole ollut kuvataiteen bibliografiaa, josta näitä kirjoituksia voisi kattavasti ja helposti löytää. + lue lisää

toukokuu 2010

Tapoja esittää taidetta

Susanna Pettersson | lukuvinkit

Klassikkosarjassa Art and its Histories ilmestyi kaikkiaan kuusi opetuskäyttöön suunniteltua kirjaa, joissa käsiteltiin taiteen kaanonia suhteessa taidetta esittäviin instituutioihin, taiteilijan aseman muutosta, sukupuolta, avantgarden haasteita sekä erilaisia näkemyksiä taiteesta. Kuudennen ja samalla viimeisen osan aiheena oli museoiden ja gallerioiden esillepanokulttuuri. + lue lisää

toukokuu 2010

Ledare 2/2010

Susanna Pettersson | resume på svenska

Vad kommer du att tänka på när du hör ordet konstmuseum? Imponerande byggnader, fina samlingar och varierande utställningar? Nya tankar som utställningsbesöket eller deltagande i museums evenemang har väckt? Säkert alla dessa.

Men ett konstmuseum innebär även ett mångsidigt kunnande och yrkesskicklighet som krävs för varje utställning. Olika val och slutgiltiga beslut fattas av människor med olika titlar och befattningar. Samlingarna utökas inte enbart av institutionens kraft och utställningarna skapas inte automatiskt.

Dokumentationen av museiprofessionens historia till arkiv sker sporadiskt, om ens då. Det vardagliga museiarbetet dokumenteras mera sällan eftersom man traditionellt sätt är mera intresserad av att fånga de viktigaste stunderna samt hedersgäster på bild. Eller nya publikgrupper såsom spädbarn i färgbad. Under den elektroniska informationsförmedlingens och -utbytets tid bör man även fästa uppmärksamhet vid utvidgandet av det traditionella arkivet så att museiarbetet och olika projekt blir dokumenterade. I annat måste de kommande forskargenerationerna mer eller mindre gissa sig fram årsberättelserna.

Det är viktigt att gestalta museiprofessionens historia för branschens självinsikt och det är upp till var och en av oss att fördjupa den. I vidare bemärkelse är det fråga om 1800-talets och ännu äldre museihistoria vars forskning är i tilltagande. Publiceringen av Suomen museohistoria (SKS) är en betydelsefull etapp på denna väg. Statens konstmuseum har haft en central roll i planeringen och förverkligandet av publikationen tillsammans med Finlands museiförbund, Museiverket, Naturhistoriska centralmuseet och läroämnena inom museologi (Åbo, Jyväskylä, Helsingfors).

Samtidigt uppmuntras man till forskningen inom museiämnen. Då vi känner väl den egna historian, förstår vi bättre vår nutid som i sin tur ger mod att göra val som påverkar  framtidens museibesökare.

Susanna Pettersson
Utvecklingsdirektör, Utveckling och samhällsrelationer Kehys

toukokuu 2010

Taideteosten luettelointiohje

Helka Ketonen | ajankohtaista

Valtion taidemuseossa laadittu Taideteosten luettelointiohje on nyt valmis testattavaksi taidemuseoissa. Ohjeen tarkoituksena on ollut yhtenäistää teosluettelointiin liittyvää sanastoa ja käytäntöjä siten, että ne toimisivat työkaluina museoissa käytettävissä olevista erilaisista tiedonhallintajärjestelmistä ja tekniikasta riippumatta. + lue lisää

toukokuu 2010

Taidemuseoalan Teemapäivät 11.- 12.2.2010

Helka Ketonen | artikkelit

Taidemuseoalan Teemapäivät ovat vakiinnuttaneet asemansa taidemuseoalan vuotuisena keskustelufoorumina. Tänä vuonna osallistujia oli kaikkiaan 167 henkilöä, joukossa mukana 36 taidemuseota, 59 ammattinimikettä edustamassa yhteensä 58 erilaista museo- ja taidealan organisaatioita. Teemapäivillä kuultiin luentoja ja lyhyempiä puheenvuoroja sekä työskenneltiin pienryhmissä. Yhteensä 18 pyydetyn esiintyjän viitoittamana paneuduttiin valtakunnallisen kokoelmapolitiikan käytännön haasteisiin ja teoreettisiin kulmakiviin.
+ lue lisää

toukokuu 2010

EU-hanke Kokoelmien liikkuvuudelle kaksivuotinen rahoitus

Susanna Pettersson | ajankohtaista

Euroopan unionin kulttuuriohjelma rahoittaa kokoelmien liikkuvuutta kaksivuotisessa hankkeessa, jota toteuttavat yhdeksän instituutiota EU:n eri jäsenmaista. Suomalaista osaamista edustavat hankkeen pääjärjestäjiin kuuluva Valtion taidemuseo sekä verkostokumppanit Suomen museoliitto ja Museovirasto. + lue lisää

toukokuu 2010

Valokuvan vanha stara

Perttu Rastas | artikkelit

Jos Daniel Nyblin eläisi näinä aikoina, hän olisi varmaan stara. Eleet ovat nykypäivän näkökulmasta tuttuja ja näkyviä. Taiteilijanimi Daniel Nyblin on iskevämpi kuin oikea Carl Petter Dyrendahl (1856 -1923). Alun perin norjalaissyntyinen Nyblin hankki koulutuksensa kansainvälisillä areenoilla Oslossa ja Yhdysvalloissa ja vieraili tutustumismatkoilla Berliinissä ja Wienissä. + lue lisää