toukokuu 2010

Editorial 2/2010

Susanna Pettersson | english summary

What is the first thing that comes to mind when you think of an art museum? Grand buildings, breathtaking collections and varying special exhibitions? Or maybe new ideas inspired by a visit to an exhibition or an event? All of this, no doubt.

But the idea of an art museum also involves immense and extensive knowledge and proficiency behind each and every exhibition and display. Choices and final decisions depend on the people behind titles and job descriptions. Institutions alone do not create art collections, and exhibitions do not materialise on the walls by themselves, either.

The history of the museum profession is seldom if ever recorded. Everyday museum work is not usually documented, because the camera – as is its custom – only captures highlights and handshakes with guests of honour, or some completely new segment of the public, such as babies playing with colours. In an age of electronic communications we should also pay serious attention to compiling traditional archives so that museum work and the diversity of its projects are documented. Otherwise future generations of scholars will have to make do with nothing but wild guesses as to what happened between the annual reports.

Piecing together the history of the museum profession is important for understanding the field, and we all have a role to play in deepening that knowledge. From a broad perspective, we are talking about a museum history dating back to at least the 19th century that has now become the subject of a veritable boom in research in Finland as well. One of the most significant milestones on this road was the publication of Suomen museohistoria (The History of Finnish Museums) by the Finnish Literature Society. The Finnish National Gallery played a key role in planning and realising this publication in partnership with the Finnish Museums Association, the National Board of Antiquities and the Finnish Museum of Natural History, and with museology studies at the universities of Turku, Jyväskylä and Helsinki.

This is also one way of promoting museum-related research. By knowing the history of our field, we will achieve a better understanding of the present. This will encourage us to make choices with an impact on future museum visitors.

Susanna Pettersson
Head of Development, Development and Community Relations Kehys

toukokuu 2010

Taide meille ja heti!

Päivi Matala | ajankohtaista

Kehyksen verkkojulkaisujen sarja on täydentynyt uudella nimikkeellä. Päivi Matalan toimittamassa raportissa Taide meille ja heti! kerrotaan ympäri Suomea toteutetuista projekteista, joissa koulujen kieli- ja kulttuuriryhmät toimivat työparina kulttuuritoimijoiden kanssa. Hankkeiden kautta haluttiin rohkaista kouluja hyödyntämään kulttuuriorganisaatioiden innostavia ja elämyksellisiä toimintoja. + lue lisää

toukokuu 2010

Pääkirjoitus 2/2010

Susanna Pettersson | pääkirjoitus

Mitä tulee mieleen sanasta taidemuseo? Hulppeat rakennukset, hengästyttävän hienot kokoelmat ja vaihtuvat näyttelyt? Uudet ajatukset, jotka näyttelyssäkäynti tai tapahtumaan osallistuminen on sysännyt liikkeelle? Varmasti kaikkea tätä.

Mutta taidemuseo merkitsee myös jokaisen näyttelyn ja esillepanon taustalla olevaa valtavaa ja monipuolista osaamista ja ammattitaitoa. Valinnat ja lopulliset päätökset ovat kiinni ihmisistä virkanimikkeiden ja toimenkuvien takana. Kokoelmat eivät kartu pelkän instituution voimalla, eivätkä näyttelyt nouse itsestään seinille.

Museoprofession historian tallentuminen arkistoihin tapahtuu kuitenkin satunnaisesti, jos silloinkaan. Arkipäiväisen museotyön dokumentoiminen jää yleensä tekemättä, sillä kameroihin haetaan perinteiseen tapaan huippuhetkiä ja kunniavieraiden kädenpuristuksia. Tai uusia yleisöryhmiä kuten vauvoja värikylvyssä. Sähköistyneen tiedonvälityksen ja –vaihdon aikana myös perinteisen arkiston karttumiseen täytyy kiinnittää todellista huomiota, jotta museotyö erilaisine hankkeineen dokumentoituu. Muussa tapauksessa tulevat tutkijapolvet saavat pyöritellä pöydällään vuosikertomusten välistä ilmaa ja arvauksia.

Museoprofession historian hahmottaminen on tärkeää alan itseymmärryksen vuoksi ja sen syventäminen on kiinni meistä kaikista. Laajemmin on kyse 1800-luvulle ja sitäkin varhaisempiin vaiheisiin ulottuvasta museohistoriasta, jonka tutkiminen on komeassa noususuhdanteessa myös Suomessa. Suomen museohistorian (SKS) julkaiseminen on yksi merkittävä etappi tällä tiellä. Valtion taidemuseo on ollut keskeisesti mukana julkaisun suunnittelussa ja toteuttamisessa yhdessä Suomen museoliiton, Museoviraston, Luonnontieteellisen keskusmuseon sekä museologian oppiaineiden (Turku, Jyväskylä, Helsinki) kanssa.

Samalla kyse on museoaiheiseen tutkimukseen kannustamisesta. Kun tunnemme oman alamme historian hyvin, ymmärrämme paremmin nykyisyyttä. Se puolestaan antaa uskallusta tehdä tulevaisuuden museokävijöihin vaikuttavia valintoja.

Susanna Pettersson
Kehitysjohtaja, Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys

toukokuu 2010

Museotyön historia on muistitiedon varassa

Susanna Pettersson | artikkelit

Suomalaisen museoprofession historia alkoi muotoutua 1800-luvun puolivälin jälkeen. Valtion taidemuseon edeltäjäorganisaatioiden historiassa matkataan Suomen Taideyhdistyksen (perustettu 1846) varhaisimmille vuosikymmenille. Tuolloin kokoelmien johto koostui Fredrik Cygnaeuksen ja Carl Gustaf Estlanderin kaltaisista aktiivisista kulttuurikentän rakentajista, jotka akateemisten oppituolien haltijoina takasivat tiiviin yhteyden yliopistomaailmaan. + lue lisää

toukokuu 2010

Valtion taidemuseon juhlavuosi 2010

Virpi Harju | ajankohtaista

Valtion taidemuseon perustamisesta tulee 1.9.2010 kuluneeksi 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi taidemuseo julkaisee juhlakirjan Valtion taidemuseo 20 vuotta. Siinä käsitellään Valtion taidemuseon syntyhistoriaa, toimintaa ja sen toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja ilmiöitä sekä visioidaan tulevaisuutta. Juhlakirja kertoo myös ajassa vaikuttaneista kulttuuripoliittisista näkemyksistä. + lue lisää

toukokuu 2010

Katsomisen tavat ja esittämisen käytäntö

Susanna Pettersson | lukuvinkit

Museot saavat palautetta syventävien yleisötutkimusten avulla siitä kuinka hyvin näyttely on onnistunut tavoitteessaan. Reittiseurannat sekä Think aloud –menetelmä ovat esimerkkejä     viimeaikaisimmista sovelluksista. Ne viimeistään paljastavat ovatko seinätekstit oikeassa paikassa, onko ripustuksessa kuolleita kulmia ja toimiiko kokonaisuus. Huomio on siis asiakkaassa. Mutta ovatko museot aina olleet kiinnostuneita siitä ketkä museoita käyttävät ja kuinka he viihtyvät? + lue lisää

toukokuu 2010

Kohtaamisia

Helena Erkkilä | artikkelit

Kuvataiteen keskusarkistossa on tehty ja tehdään jatkuvasti ei vain taiteilijoiden vaan myös muiden taiteen alueella työskentelevien asiantuntijoiden ja taidehistorioitsijoiden videohaastatteluja. Tällä hetkellä käynnissä oleva Taiteilija työssään -projekti ammentaa taiteen moninaisesta kirjosta. Siinä haastatellaan ja videoidaan taiteilijoita pääosin heidän työhuoneissaan. + lue lisää