kesäkuu 2011

Pedagoginen ajattelu muovaa Kalifornian museoita

Riikka Notkola | ajankohtaista

Kuva: Riikka Notkola

1.6.2011, Menlo Park, Kalifornia

Olen viettänyt lukuvuoden 2010-2011 Fulbright-stipendin turvin San Franciscon modernin taiteen museossa SFMOMAssa tutkimassa museopedagogiaa ja monikulttuurista taidekasvatusta. Monikulttuurisen taidekasvatuksen museossa olen määritellyt väljästi tarkoittamaan (taide)maailman erilaisien todellisuuksien tarjoamista moninaisille yleisöille. + lue lisää

kesäkuu 2011

Kuvataiteen bibliografia virtuaalikansissa

Irmeli Isomäki ja Mira Rissanen | 2/2011

Suomalaista, suomalaisten tuottamaa ja Suomen kuvataidetta koskevaa taidehistorian alan viitetietokantaa on kerätty tietoverkkoon syksystä 2008 Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella osaksi Kansallista digitaalista kirjastoa. Suomen kuvataiteen bibliografiaa on tuottanut Valtion taidemuseon kirjastossa kirjastoamanuenssi Mira Rissanen. Bibliografia toimii sekä tiedonhaun apuna että metatietona kotimaisten taidejulkaisujen ja kuvataiteesta kirjoittamisen historiasta. + lue lisää

kesäkuu 2011

Videoiden esittämisestä, katsomisesta ja näkemisestä

Kirsti Harva | 2/2011

Olin sattumoisin katsellut taidevideoita jo aiemminkin, mutta ollessani vuonna 1983 Zürichin taidemuseossa voidaan ammattilaisurani tällä saralla katsoa alkaneen.

Museon pimeän huoneen ovenpielessä oli aikataulu ja lista museon videokokoelmasta ja siitä saattoi valita, mitä ja milloin haluaa katsoa. Museossa oli toki paljon muuta nähtävää, joten vähemmän intoutunut saattoi valita ménunsa, minä tietysti ahmattina katsoin kaiken. Jouduin palaamaan museoon monena päivänä.

Seuranani museoretkellä oli eräs sukulainen, joka viiden minuutin jälkeen hissunkissun poistui videohuoneesta. Jälkeenpäin hän kertoi olleensa hulluksitulon partaalla katsottuaan, myönnetään, aika monotonisesti ja hitaasti pyörivää kuvaa viisi minuttia.

Oma kestokykyni on ollut aika hyvä, keskimääräistä 15 sekuntia paljon pidempi. Olen vuosien varrella tuijottanut pimeässä mitä moninaisimpia hitaita ja nopeita kuvia, yrittäen antaa taiteilijalle aikaa vakuuttaa minut. On tullut sekä karvaita pettymyksiä että yllättäviä ilonaiheita. Joskus pitkä piina palkitaan riemullisesti, joskus kaikki päättyy liikutuksen tai turhautumisen kyyneliin. Hyvistä saa taas voimia katsoa muutaman huonommankin.

Alun jälkeen on paljon virrannut vettä videoissakin. Yhden mustan esityshuoneen jälkeen tuli näyttelyitä, joissa oli jonossa monta mustaa huonetta pötkössä peräkanaa, kun jokaisen taiteilijan piti saada oma musta koppi. Se oli näyttelyntekijälle haasteellista aikaa. Mustilla kopeilla ei ollut helppo houkutella yleisöä.

Onneksi tekniikka kehittyi, tykit tulivat valovoimaisemmiksi ja pärjättiin jo hämärretyillä huoneilla. Esittämistavat monimuotoistuivat ja muuttuivat installaatioiksi. Kehitettiin jopa plasmaseinä, jolloin kuvat voitiin esittää ’lähes ilmassa’.

Vuosikymmeniä kestäneen videonkatseluharrastukseni viimeisimmät isot kokemukset ovat Isaac Julianin teos Taidehallissa viime vuoden Juhlaviikoilla ja Eija-Liisa Ahtilan teos Turun Lokomossa äskettäin. Opettelen uutta tilannetta, jossa katsoja on ’teoksen keskellä’. Enkä ole tilanteesta pelkästään onnellinen. Minun sietokyvylläni pärjään toistaiseksi, mutta jos ajattelen itseäni vain kymmenenkin vuoden päästä tai vanhuksia nyt, on tilanne toinen. Nyt jaksan vielä seisoa 55 minuuttia katsomassa teosta, jossa on neljä kuvaa ympärilläni tilan neljällä seinällä. Mutta sitä en kestä, että joudun jatkuvasti pyörimään ympäri kuin väkkärä nähdäkseni, mitä selkäni takana tapahtuu. Muutama matala jakkara, jotka esim. Eija-Liisan teoksen keskellä on, ei suo vanhuksen katsoa teosta.

Miksi ei yhtä hyvin kunnon katsomo, siis ainakin muutama penkkirivi, ja valkokankaat niiden eteen puoliympyrään. Silloin olisi nautinnollinen rauha antaa kuvavirran valua aisteihin. Voisi helposti vain silmiä liikuttamalla valita, mitä kuvista haluaisi katsoa. Kun kuvia on tehty, miksi meidän ei anneta katsoa niitä.

Tein Turussa pienen kokeen ja seurasin yleisöä sivusta. Sinä aikana, vähän toista kierrosta teosta, lisäkseni vain yksi katsoja kävi katsomassa viimeistä screeniä, jolla pyöri dokumenttimateriaalia Algerian sodasta. Minusta se toi teokseen tärkeän ulottuvuuden lisää, ellei lähes oleellisen. Moni katsoja luovutti kesken neljän screenin katselun. Viittäkin katsoo helposti, kunhan mikään niistä ei jää selän taakse.

 

Taiteilijat: älkää unohtako katsojaa! Iäkkäämpääkään! (Mikä sana!)

Me museoväki: muistuttakaamme taiteilijaa katsojan fyysisistä rajoituksista!

 

Valtion taidemuseon johtava konservaattori FM Kirsti Harva on erikoistunut nykytaiteen konservointiin.

Kuva • © Valtion taidemuseo/Kuvataiteen keskusarkisto/Henri Tuomi

kesäkuu 2011

Indikoa Valtion taidemuseossa

Pirje Mykkänen | 2/2011

Paperikonservaattori Liisa Valkeapää korjaa luonnoskirjan repeämää japaninpaperilla. Kuva: Valtion taidemuseo/Kuvataiteen keskusarkisto/Pirje Mykkänen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke mahdollisti Valtion taidemuseon eri yksiköiden yhteisprojektin, jossa pyritään INventoimaan, DIgitoimaan ja KOnservoimaan arvokkaita ja äärimmäisen mielenkiintoisia luonnoskirjoja saavuttettaviksi ja jopa selattaviksi; digitaalisesti!

+ lue lisää

kesäkuu 2011

Alueellisen taidemuseotoiminnan päätavoitteet 2011-2013

Helka Ketonen | 2/2011

Suomen 16 aluetaidemuseota ovat kevään kuluessa käyneet museotyön nelivuotisneuvottelut yhdessä Museoviraston ja Valtion taidemuseo kanssa. Neuvotteluiden tavoitteena on ollut löytää yhteiset yleislinjat alueelliselle ja valtakunnalliselle toiminnalle vuosille 2011-2013. Nämä museoiden tulevaisuuden linjaukset on julkaistu Museoviraston sivuilla www.nba.fi

+ lue lisää

kesäkuu 2011

Imagining Spaces/Places konferenssi 24. -26.8.2011

Anna-Maria Wiljanen | 2/2011

Kirjallisuudentutkimuksen, Naistutkimuksen ja Taidehistorian valtakunnalliset tohtoriohjelmat järjestävät yhdessä kansainvälisen Imagining Spaces / Places -konferenssin Helsingin yliopiston päärakennuksessa 24.–26. elokuuta 2011.

Tutustu konferenssiin osoitteessa http://blogs.helsinki.fi/imagining-spaces-places/

Teksti • Anna-Maria Wiljanen, FM, VTM, viestintäpäällikkö, Valtion taidemuseo

kesäkuu 2011

Carl-Johan af Forsellesin arkisto lahjoitettu Kuvataiteen keskusarkistolle

Anna Lindfors | 2/2011

Kuvataiteen keskusarkisto sai huhtikuussa 2011 merkittävän aineistolahjoituksen, edesmenneen taidekriitikko ja taiteenkeräilijä Carl-Johan af Forsellesin (1923–2010) jäämistöä. Helsinkiläisen af Forsellesin keräämä aineisto keskittyy lähinnä suomalaisiin modernistitaiteilijoihin, ja sisältää muun muassa lehtileikkeitä, kirjeenvaihtoa, julkaisuja ja valokuvia. + lue lisää

kesäkuu 2011

Arts and Audiences -konferenssi Bergenissä 30.5.–1.6.2011

Anu Niemelä | 2/2011

Audiences Norwayn (Norsk publikumsutvikling) järjestämä sekä Nordic Culture Pointin rahoittama Arts and Audiences -konferenssi järjestettiin Bergenissä 30.5.–1.6.2011. Konferenssi toteutettiin useiden pohjoismaalaisten toimijoiden yhteistyöllä; Audiences Norwayn lisäksi järjestelyissä olivat mukana Bergen International Festival (Norja), SNYK (Tanska), RANK (Ruotsi), KOP (Network for Art and Audiences in Sweden), Reykjavik Arts Festival (Islanti), Visit Reykjavik (Islanti), Danish Centre for Arts and Interculture (Tanska), Audiences Europe Network’s programme sekä Helsingin juhlaviikot ja Valtion taidemuseon Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys -yksikössä toimiva Kulttuuria Kaikille -palvelu Suomesta.

+ lue lisää

kesäkuu 2011

Kehyksestä kesän kynnyksellä

Eija Liukkonen | 2/2011

Kevään keskustelut ja puheenaiheet museokentällä ovat kiinnittyneet muutosten tuuliin ja uusien toimintamallien ja –suunnitelmien virittelyyn. Monessa asiassa ja useista eri näkökulmista on yhdessä tekemisen merkitys positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi noussut esille.

Antoisat aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut ovat takana ja aika näyttää neuvottelujen annin hyödyntämisen toiminnan kehittämisessä ja resurssoinnissa. Verkostoituminen ja yhteisten painopisteiden löytäminen korostuvat alueellisen toiminnan tavoitteissa, hyvä niin. Laajapohjainen yhteistyö, hyvinvoinnin edistäminen, kulttuuriperintokasvatus sekä tiedon saatavuus ja tiedon välittäminen korostuvat monin eri tavoin museoiden suunnitelmissa.

Museokentän yhteiset kehittämistoimenpiteet esimerkiksi museoiden yhteisen kokoelmahallinnan järjestelmäarkkitehtuurin, ohjeistuksen ja toimitapojen eteen ovat ajankohtaiset. Mielenkiintoinen on myös selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja –rakenteesta. Yhdessä enemmän. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:6 http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/virastoselvitys.html )

Yhdessä tekeminen ja yhteistyö ovat tapoja tehdä työtä, vastaten kysymyksiin Kenen kanssa? Miten ? / Millä keinoin? Yhtä tärkeätä ja välttämätöntä on pyrkiä vastaamaan kysymyksiin Kenelle? / Keiden puolesta? / Keitä varten?

Vakituisille kävijöille, satunnaisille vierailijoille, kotimaisille matkailijoille, ulkomaisille turisteille kenties potentiaaleille yleisöille? Koululaisille, opiskelijoille, nuorille aikuisille, keski-ikäisille, suurille ikäluokille, eläkeläisille, vanhoille panttereille tai etsijöille/tutkijoille, harrastajille, kokemustenmetsästäjille, rentoutujille, yksin tai yhdessä, muiden kanssa kulkeville? Paikallisille, alueellisille, kotimaisille, kansainvälisille tämänpäivän ja tulevaisuuden yleisöille, oletan.

Riippumatta siitä miten tuohon Kenelle –kysymykseen vastataan, johtaa ajatus museoiden yleisösuhteisiin ja siihen liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Kehyksessä on valmisteltu Yleisösuhteen kehittämiseen tähtäävää hanketta, jossa tehdään tunnetuksi yleisö-ja kävijätutkimusten menetelmiä ja tuloksia sekä visioidaan tulevaisuuden yleisöjä. Kyse on sekä yleisöjen määrittelystä ja tunnistamisesta että yleisösuhteen vahvistamisesta ja kehittämisestä.

Ajatuksena on sitoa hankkeeseen tutkimusosuuksia, paneeleja, koulutuksia, seminaareja ja julkaisuja. Herätellä keskustelua museoiden yleisöistä!

Nautinnollista on nyt kesän tulo ja innoittavia ovat lomakauden mahdollistamat vierailut museoissa myös satunnaisena ja ensikertalaisena kävijänä, roolin vaihtaminen museoammattilaisesta matkailijaa, turistiin ja lomailijaan! Kenties pääsen vastaamaan Museoliiton valtakunnalliseen kävijätutkimukseen!

Teksti • Eija Liukkonen ma. kehitysjohtaja, Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys

Kuva • © Valtion taidemuseo/Kuvataiteen keskusarkisto/Kirsi Halkola

kesäkuu 2011

Pääkirjoitus 2/2011

Anna-Maria Wiljanen | 2/2011

Museokenttä elää vahvaa murrosta. Kulunutta kevättä voisikin ehkä parhaiten kuvata sanoilla tapahtumarikas ja keskustelua herättävä! Miten muutoksen keskellä pitäisi työskennellä? Bergenissä pidetyssä Arts and Audiences –konferenssissa osallistujat saivat äänestää organisaation onnistuneen työskentelyn kannalta kolme tärkeintä aspektia. Äänestystulosten mukaan museoiden pitäisi lopettaa keskinäinen kilpailu ja tehdä sensijaan enemmän yhteistyötä, osallistaa koko organisaatio yhteisten päämäärien taakse ja fokusoida taiteen kokonaisvaikutukseen! Lue lisää Anu Niemelän konferenssimietteistä Ajankohtaista -osiossa.

Vuoden teema, digitointi, jatkuu tässä numerossa, jossa kerrotaan Kansallinen Digitaalinen Kirjasto -hankkeen mahdollistamasta Valtion taidemuseon InDiKo -hankkeesta. Normaalia kattavammassa Ajankohtaista-osiossa Riikka Notkola kertoo pedagogisesta ajattelusta Kalifornian museoissa ja Anu Niemelä Bergenin Arts and Audiences -konferenssista. Lisäksi kerrotaan alueellisen taidemuseotoiminnan tavoitteista, kuvataiteen bibliografiasta, Kuvataiteen keskusarkistolle annetusta uudesta lahjoituksesta ja paljon, paljon muusta.

Lasuurin toimitusneuvostossa on tapahtunut muutoksia. Riitta Ojanperä on valittu ma. Keskusarkistonjohtajaksi Kuvataiteen keskusarkistoon. Toimitusneuvostossa jatkavat johtava konservaattori Kirsti Harva, vastaavana päätoimittajana ma. Kehitysjohtaja Eija Liukkonen ja päätoimittajana viestintäpäällikkö Anna-Maria Wiljanen.

Voit lähettää tuttuun tapaan ideoita ja ehdotuksia osoitteella lasuuri(at)fng.fi ja kommentoida artikkeleita ja blogeja!

Aurinkoista ja rentouttavaa kesää sekä miellyttäviä lukuhetkiä!

Anna-Maria Wiljanen

päätoimittaja

Viestintäpäällikkö, Valtion taidemuseo