kesäkuu 2011

NORDIK 2012 -konferenssin Call for Session proposals

Anna-Maria Wiljanen | 2/2011

NORDIK 2012 -konferenssi järjestetään Tukholmassa  24.- 27.10.2012

NORDIK Conference for Art History -konferenssi järjestetään Tukholmassa ensi vuoden lokakuussa. Konferessin järjestelyistä vastaavat yhteistyössä Tukholman yliopiston ja Södertörn korkeakoulun taidehistorian laitokset. Konferenssin tärkeät päivämäärät kannattaa merkitä jo nyt kalenteriin:

Call for sessions, deadline 1.8.2011

Ilmoitus hyväksytyistä sessioista syyskuussa 2011

Call for papers -ilmoitus syyskuussa, deadline 1.12.2011 + lue lisää

kesäkuu 2011

Kuka pelkää verkkojulkaisuja?

Riitta Ojanperä | 2/2011

Tuskin ainakaan verkkolehti Lasuurin lukijat ja tekijät. Verkkopalveluiden käyttäjiä ylipäätään on vaikea enää rajata esimerkiksi iän perusteella. Verkkoasiointi ja tiedonhankinta on arkea.

Mutta entä jos puhumme sähköisistä kirjoista. Mielipiteet luultavasti alkavat jakautua, ja tunteet astuvat kuvaan. Voisiko sähköisen kirjan lukemiseen käytettävä laite koskaan saada ihmisen elämässä samanlaista asemaa kuin paperille painettu kirja – sehän on kuin ystävä, turvallinen kumppani työmatkalla, sohvannurkassa tai kylpyammeessa. ”Painettu kirja on mahtava käyttöliittymä jota sähköinen versio ei voi ikinä korvata”, vakuutetaan. Arjen ja työn tarpeisiin käytettävät verkkokirjat tai -artikkelit on toki otettu vastaan. Tutkijat käyttävät ilmaisia tai maksullisia, maailmanlaajuisesti saavutettavia verkkoaineistoja. Väittelijöiden ei enää tarvitse etsiä kirjankustantajaa, kun edullisella verkkojulkaisullakin pääsee tohtoriksi.

Mutta, mutta – miten on taidemuseoiden tuottamien julkaisujen laita. Värikuvin varustetut näyttelyluettelot ovat kallis ja usein myynnin kannalta epävarma sijoitus, joten kävisikö museokokemuksen vahvistajaksi halvemmin tuotettava, verkossa selattava pdf tai e-kirja? Entä jos käyttäjä näin saisi sisällön käyttöönsä ihan ilmaiseksi? Toisaalta verkkokirjaa ei voisi laittaa kotona sohvapöydälle. Kirjahan on – ja nimenomaan korkeatasoisilla kuvilla varustettu taidekirja – myös esine, jonka ostaminen ja omistaminen on osa käyttäjäkuntansa kulutuskulttuuria. Niissä on hiottu äärimmilleen paperille painetun kirjan esteettiset mahdollisuudet sekä taideteos- ja esinekuvien painojäljen laatu. Ja useinhan näiden teknisesti ja visuaalisesti huippulaatuisten kirjojen kustantajat ovat museoita tai muita olemattomaan tuotto-odotukseen tyytyviä pienkustantajia.

Ehkä huippuunsa viritetystä painetusta kirjasta tulee yhä selvemmin ylellisyystuote samalla kun käyttötieto siirtyy verkkoon. Kulttuurikriitikko Walter Benjamin kirjoitti 1930-luvulla taideteoksen auran katoamisesta aikana, jolloin teknologinen kehitys mahdollisti yhä runsaammat ja edullisemmat painokopiot. Kenties painettu kuvakirja siirtyy vastaavasti kategoriaan, jossa sille alkaa muodostua esteettisen hienostuksen ja erityisyyden muodostama aura, johon voi liittyä jopa nostalgian kannattelemia mielikuvia aitoudesta ja alkuperäisyydestä. Kun taas digitaaliset tekniikat ottavat uniikkien kulttuuriobjektien epäauraattisen jäljentämisen paikan. Ei silti väheksytä sähköisen julkaisemisen monimuotoisia mahdollisuuksia. Takanapäin lienee sekin aika, kun arvonsa tuntevat asiantuntijat saattoivat pitää ajatusta verkossa julkaisemista osaamisensa väheksymisenä.

Museossa mietimme nyt, miten kirjamaailman muutokset vaikuttavat omien julkaisujemme oletettuihin kohderyhmiin, elinkaareen, kustannusrakenteeseen ja julkaisumuotoon. Ja sitäkin, olisiko kehittyvillä e-kirjamarkkinoilla kysyntää kokoelmiin perustuville sisällöille. Esimerkiksi digitoituja kuvavarantoja on koko ajan enemmän, joten on aika paneutua entistä perusteellisemmin siihen, miten niitä saadaan paketoitua ei-ammattilaisille käyttäjille vaikka e-kirjamuotoon. Tänä vuonna käymme läpi pilottihankkeita ja opiskelemme niiden myötä entisestä poikkeavia julkaisujen tuottamisprosesseja ja tarvepainattamista. Kokeilemisen tuottama hyöty on varmasti suurempi kuin epäonnistumisen riski.

Teksti • FT Riitta Ojanperä on ma. keskusarkiston johtaja Kuvataiteen keskusarkistossa.