Vuoden 2011 Teemapäivät järjestetään tällä kertaa poikkeuksellisesti jo tammikuussa, yhteistyössä Valtion taidemuseon/Kehyksen, Suomen kansallismuseon/Kulttuurien museon ja Suomen Museoliiton kanssa. Seminaarin ohjelma on suunnattu taide- ja kulttuurihistorian museoissa työskenteleville, mutta myös muille museotyön kehittämisestä kiinnostuneille toimijoille sekä opiskelijoille. + lue lisää

Kuvataiteen dokumentointi on yksi museotyön keskeisimpiä toimintoja ja vastuualueita. Mutta mitä taidemuseoissa oikeastaan dokumentoidaan, kuinka kattavaa se on ja miten dokumentteja voi nähdä? Siinä muutama peruskysymys, joihin vastauksien saaminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen asia. + lue lisää

Tähän osioon on koottu kysymyksiä asiantuntijoille koskien kuvataiteen dokumentointia. Kysymyksiin vastaavat Kuvataiteen keskusarkiston amanuenssi Maritta Mellais, Kuvataiteen keskusarkiston tutkija Helena Erkkilä, Porin taidemuseon ja Satakunnan aluetaidemuseon johtaja Esko Nummelin, Etelä-Karjalan taidemuseon ja Kaakkois-Suomen aluetaidemuseon johtaja Leena Räty sekä Valtion taidemuseon lakimies Tuula Hämäläinen. + lue lisää

Taidemuseoiden arkisto-, kirjasto-, asiakirja-, kuva- ja media-aineistojen valtakunnallinen kartoitus

Kuvataiteen dokumentointi -projektin aikana on tehty kartoituksia arkistojen ja kirjastojen nykytilanteesta ja yhteistyöstä. Kartoitustyön avulla on ollut mahdollista tarkastella nykyhetken tilannetta ja toimintoja sekä kuulla kentän ajatuksia ja toiveita kehittämislinjoista. Keskusarkiston sektorivastaavat keräsivät kokemuksia ja näkemyksiä kentältä kyselyiden, seminaarien ja erilaisten yhteydenottojen avulla. + lue lisää

”Voi kun joskus ei osaa olla iloinen vaikka asiat on hyvin”, kirjoitti taiteilija Alpo Jaakola (1929–1997) päiväkirjaansa 28.9.1976. Samaan päivään oli kuulunut ilmeisen epäonnistunut hatunostomatka Loimaalle, ja päiväkirjan sivuja koristavat kuvat taiteilijasta itsestään (?) erilaisissa hatuissa. + lue lisää

Nykytaiteen uudet taidemuodot ovat 1960-luvulta lähtien kehittyneet kansainvälisen kuvataiteen yhteydessä. Suomessa nämä ns. Katoavan taiteen ilmiöt, kuten esimerkiksi maa- ja ympäristötaide, performanssitaide ja yhteisötaide ovat tulleet taiteen valtavirtaan 1980-luvulta lähtien. Keskityn tässä artikkelissa tarkastelemaan performanssitaiteen dokumentointia esimerkkinä katoavan taiteen problematiikasta ja arkistoinnista. + lue lisää

Kaakkoisen Suomen alueella toimii kolme ammatillista taidemuseolta Lappeenrannassa, Imatralla ja Kouvolassa. Lisäksi Kotkassa on kunnallinen Galleria Uusikuva, ympärivuotinen ammattitaiteen esittelyfoorumi. Kaikkiin niihin on kertynyt ja kertyy dokumentteja, tietoa eri muodoissa alueen taiteesta ja taiteilijoista, taidekentän tapahtumista, taidemuseoiden ja gallerioiden näyttelyistä ja vuosikymmenten aikana tapahtuvista alueen taidekentän ja organisaatioiden muutoksista. + lue lisää

Kuvataiteen keskusarkiston negatiiviarkisto, 2009.

Valtion taidemuseoon kuuluva Kuvataiteen keskusarkisto (KKA) on Nykytaiteen museo Kiasman, Ateneumin taidemuseon sekä Sinebrychoffin taidemuseo tavoin suhteellisen itsenäinen yksikkö. Se on muistiorganisaatio, jonka tehtävät ovat vakiintuneet taidemuseolaitoksen, kirjasto- ja arkistolaitoksen sekä taiteeseen liittyvien muiden instituutioiden funktiona. + lue lisää

Alkuvuodesta 2010 Yleisradion Teema-televisiokanavalla näytetyn pohjoismaisen jazzin historiaa käsittelevän dokumentin ohjaaja ja käsikirjoittaja Vesa Lehko totesi, että “arkistomateriaalin suhteen onni oli satunnaisempaa, sillä yleisradioyhtiöt eivät olleet dokumentoineet jazzia säännönmukaisesti. + lue lisää

Taneli Eskola: Metsälammen joutsenet, 1993.

Valokuvakokoelmat ovat tuskin koskaan syntyneet perustamispäätöksen kautta. Tyypillistä on, että nurkkiin alkaa kertyä valokuvia, joiden hallinta edellyttää erillisen kuva-arkiston perustamista. Jos organisaation haltuun tulleet kuvat katsotaan aiheelliseksi säilyttää, niiden kokoelman ylläpito ja käyttö tulee järjestää. + lue lisää