Taideteosten valokuvaus on aloitettu Suomessa 1840-luvulla, siis hyvin pian tekniikan tänne kotiuduttua. Aihepiirin harvat säilyneet varhaiset valokuvat ovat kuitenkin valtaosin vain yksittäistä teosta esittäviä. Valtion taidemuseon valokuvakokoelmissa on vasta 1890-luvulta alkaen dokumentteja, joista selviää teoksen ulkonäön lisäksi myös sen ripustus ja suhde ympäröivään tilaan. Tarkastelen tässä kirjoituksessa ripustustietoa, jota on saatavissa Ateneumiin liittyvistä, noin aikavälille 1890-1930 ajoittuvista valokuvadokumenteista.

Interiööri Suomen Taideyhdistyksen galleriasta Ateneum-rakennuksen 3.kerroksesta. Valokuvaaja Nils Wasastjerna 1893. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

+ lue lisää

Taidehistorioitsijat ovat erikoisia ja arvostettavia tiedontuottajia sikäli, että heidän tekstinsä harvoin vanhenevat. Tästä huolimatta Suomessa ei toistaiseksi ole ollut kuvataiteen bibliografiaa, josta näitä kirjoituksia voisi kattavasti ja helposti löytää. + lue lisää

Taidemuseoalan Teemapäivät ovat vakiinnuttaneet asemansa taidemuseoalan vuotuisena keskustelufoorumina. Tänä vuonna osallistujia oli kaikkiaan 167 henkilöä, joukossa mukana 36 taidemuseota, 59 ammattinimikettä edustamassa yhteensä 58 erilaista museo- ja taidealan organisaatioita. Teemapäivillä kuultiin luentoja ja lyhyempiä puheenvuoroja sekä työskenneltiin pienryhmissä. Yhteensä 18 pyydetyn esiintyjän viitoittamana paneuduttiin valtakunnallisen kokoelmapolitiikan käytännön haasteisiin ja teoreettisiin kulmakiviin.
+ lue lisää

Jos Daniel Nyblin eläisi näinä aikoina, hän olisi varmaan stara. Eleet ovat nykypäivän näkökulmasta tuttuja ja näkyviä. Taiteilijanimi Daniel Nyblin on iskevämpi kuin oikea Carl Petter Dyrendahl (1856 -1923). Alun perin norjalaissyntyinen Nyblin hankki koulutuksensa kansainvälisillä areenoilla Oslossa ja Yhdysvalloissa ja vieraili tutustumismatkoilla Berliinissä ja Wienissä. + lue lisää

Suomalaisen museoprofession historia alkoi muotoutua 1800-luvun puolivälin jälkeen. Valtion taidemuseon edeltäjäorganisaatioiden historiassa matkataan Suomen Taideyhdistyksen (perustettu 1846) varhaisimmille vuosikymmenille. Tuolloin kokoelmien johto koostui Fredrik Cygnaeuksen ja Carl Gustaf Estlanderin kaltaisista aktiivisista kulttuurikentän rakentajista, jotka akateemisten oppituolien haltijoina takasivat tiiviin yhteyden yliopistomaailmaan. + lue lisää

Kuvataiteen keskusarkistossa on tehty ja tehdään jatkuvasti ei vain taiteilijoiden vaan myös muiden taiteen alueella työskentelevien asiantuntijoiden ja taidehistorioitsijoiden videohaastatteluja. Tällä hetkellä käynnissä oleva Taiteilija työssään -projekti ammentaa taiteen moninaisesta kirjosta. Siinä haastatellaan ja videoidaan taiteilijoita pääosin heidän työhuoneissaan. + lue lisää