Taidemuseoiden arkisto-, kirjasto-, asiakirja-, kuva- ja media-aineistojen valtakunnallinen kartoitus

Kuvataiteen dokumentointi -projektin aikana on tehty kartoituksia arkistojen ja kirjastojen nykytilanteesta ja yhteistyöstä. Kartoitustyön avulla on ollut mahdollista tarkastella nykyhetken tilannetta ja toimintoja sekä kuulla kentän ajatuksia ja toiveita kehittämislinjoista. Keskusarkiston sektorivastaavat keräsivät kokemuksia ja näkemyksiä kentältä kyselyiden, seminaarien ja erilaisten yhteydenottojen avulla. + lue lisää

Nykytaiteen uudet taidemuodot ovat 1960-luvulta lähtien kehittyneet kansainvälisen kuvataiteen yhteydessä. Suomessa nämä ns. Katoavan taiteen ilmiöt, kuten esimerkiksi maa- ja ympäristötaide, performanssitaide ja yhteisötaide ovat tulleet taiteen valtavirtaan 1980-luvulta lähtien. Keskityn tässä artikkelissa tarkastelemaan performanssitaiteen dokumentointia esimerkkinä katoavan taiteen problematiikasta ja arkistoinnista. + lue lisää

Kaakkoisen Suomen alueella toimii kolme ammatillista taidemuseolta Lappeenrannassa, Imatralla ja Kouvolassa. Lisäksi Kotkassa on kunnallinen Galleria Uusikuva, ympärivuotinen ammattitaiteen esittelyfoorumi. Kaikkiin niihin on kertynyt ja kertyy dokumentteja, tietoa eri muodoissa alueen taiteesta ja taiteilijoista, taidekentän tapahtumista, taidemuseoiden ja gallerioiden näyttelyistä ja vuosikymmenten aikana tapahtuvista alueen taidekentän ja organisaatioiden muutoksista. + lue lisää

Kuvataiteen keskusarkiston negatiiviarkisto, 2009.

Valtion taidemuseoon kuuluva Kuvataiteen keskusarkisto (KKA) on Nykytaiteen museo Kiasman, Ateneumin taidemuseon sekä Sinebrychoffin taidemuseo tavoin suhteellisen itsenäinen yksikkö. Se on muistiorganisaatio, jonka tehtävät ovat vakiintuneet taidemuseolaitoksen, kirjasto- ja arkistolaitoksen sekä taiteeseen liittyvien muiden instituutioiden funktiona. + lue lisää

Alkuvuodesta 2010 Yleisradion Teema-televisiokanavalla näytetyn pohjoismaisen jazzin historiaa käsittelevän dokumentin ohjaaja ja käsikirjoittaja Vesa Lehko totesi, että “arkistomateriaalin suhteen onni oli satunnaisempaa, sillä yleisradioyhtiöt eivät olleet dokumentoineet jazzia säännönmukaisesti. + lue lisää

Taneli Eskola: Metsälammen joutsenet, 1993.

Valokuvakokoelmat ovat tuskin koskaan syntyneet perustamispäätöksen kautta. Tyypillistä on, että nurkkiin alkaa kertyä valokuvia, joiden hallinta edellyttää erillisen kuva-arkiston perustamista. Jos organisaation haltuun tulleet kuvat katsotaan aiheelliseksi säilyttää, niiden kokoelman ylläpito ja käyttö tulee järjestää. + lue lisää

Valtion taidemuseon oppaat harjoittelevat nähdyn muuttamista sanoiksi. Kuva: Aura Linnapuomi

Kenellä on mahdollisuus nauttia taiteesta ja tulla tunnustetuksi täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä? Valtion taidemuseon Kulttuuria kaikille -palvelu perustuu ajatukseen siitä, että kaikilla ihmisillä, myös toimimisesteisillä ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla, on oikeus saada elämyksiä taiteesta. + lue lisää

Taideteosten valokuvaus on aloitettu Suomessa 1840-luvulla, siis hyvin pian tekniikan tänne kotiuduttua. Aihepiirin harvat säilyneet varhaiset valokuvat ovat kuitenkin valtaosin vain yksittäistä teosta esittäviä. Valtion taidemuseon valokuvakokoelmissa on vasta 1890-luvulta alkaen dokumentteja, joista selviää teoksen ulkonäön lisäksi myös sen ripustus ja suhde ympäröivään tilaan. Tarkastelen tässä kirjoituksessa ripustustietoa, jota on saatavissa Ateneumiin liittyvistä, noin aikavälille 1890-1930 ajoittuvista valokuvadokumenteista.

Interiööri Suomen Taideyhdistyksen galleriasta Ateneum-rakennuksen 3.kerroksesta. Valokuvaaja Nils Wasastjerna 1893. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

+ lue lisää

Taidehistorioitsijat ovat erikoisia ja arvostettavia tiedontuottajia sikäli, että heidän tekstinsä harvoin vanhenevat. Tästä huolimatta Suomessa ei toistaiseksi ole ollut kuvataiteen bibliografiaa, josta näitä kirjoituksia voisi kattavasti ja helposti löytää. + lue lisää

Taidemuseoalan Teemapäivät ovat vakiinnuttaneet asemansa taidemuseoalan vuotuisena keskustelufoorumina. Tänä vuonna osallistujia oli kaikkiaan 167 henkilöä, joukossa mukana 36 taidemuseota, 59 ammattinimikettä edustamassa yhteensä 58 erilaista museo- ja taidealan organisaatioita. Teemapäivillä kuultiin luentoja ja lyhyempiä puheenvuoroja sekä työskenneltiin pienryhmissä. Yhteensä 18 pyydetyn esiintyjän viitoittamana paneuduttiin valtakunnallisen kokoelmapolitiikan käytännön haasteisiin ja teoreettisiin kulmakiviin.
+ lue lisää